1899
MARTAT PERUSTETAAN
vuonna 1899 Marttajärjestö perustettiin Sivistystä kodeille -nimisenä kansannaisten tietojen ja taitojen lisäämiseksi ja kehittämiseksi.

1900
LÄHETIT KOTIKÄYNNILLÄ
Ensimmäisiä marttojen neuvojia kutsuttiin 1900-luvun alussa läheteiksi. Nämä pääasiassa kesälomalla olleet opettajaneidit kiersivät syrjäkylillä järjestäen iltakouluja, joissa naisia opetettiin lukemaan ja kirjoittamaan. Yhdessä lähetin kanssa perustettiin myös kasvimaita, saatiin vihjeitä lasten kasvatukseen ja harjoiteltiin järkevää kotitalouden hoitoa. Monissa kodeissa lähetistä tuli odotettu vieras. Löydät lähettien tarinoita marttaperinne-sivuilta.

1901
MARTAT KANSANTERVEYTTÄ EDISTÄMÄSSÄ
Vuonna 1901 martat alkoivat vaatia kunnilta enemmän rahoitusta kätilöiden ja sairaanhoitajien palkkaamiseen. Esimerkiksi Karjalankannaksella Raudun martat perustivat sairasmajan Viipurin asiamieskomitean avustuksella. Lue lisää Raudun marttatoiminnasta.

1902
”KAIKILLE TIETOJA, KAIKILLE VALOA!”
Vuonna 1902 martat saivat Alma Forsténin ehdotuksesta oman äänenkannattajansa – Emäntälehden – eli nykyisen Martat-lehden. Lehden tavoitteena oli tiedottaa ja opastaa marttoja satunnaisia tiedotuskirjeitä laajemmin. Lue Emäntälehden ensimmäinen numero.

1903
EMÄNTÄPÄIVILTÄ VIRKISTYSTÄ, VERTAISTUKEA JA OPPIA
Ensimmäisiin isoihin marttajuhliin kuuluivat Emäntäpäivät, joita on vietetty 1900-luvun alusta lähtien. Vuodesta 1903 alkaen emäntäpäivät vakiintuivat osaksi marttatoimintaa ja niitä järjestetään edelleen joissakin piireissä. Päivillä virkistäydyttiin, saatiin toisilta osallistujilta oppia sekä tietoa ajankohtaisista asioista.

1904
NEUVONTA AMMATTIMAISTUU
Vuonna 1904 Sippolan Puutarha- ja maatalouskoulussa, eli Reitkallin puutarhakoulussa, järjestettiin tiettävästi ensimmäinen marttojen neuvojakurssi. Se toimi jatkokurssina niille puutarhakurssin käyneille martoille, joilla oli halua valmistua kiertäviksi neuvojiksi puutarhanhoidossa ja ruoanlaitossa. Marttalähettien työ alkoi näin vähitellen muuttua neuvojien ammattimaisemmaksi neuvonnaksi kotien ja perheiden hyväksi. Lue lisää alkuvuosien toiminnasta.

1905mia
MUNIEN MYYNNISTÄ RAHAA UUDISTUKSIIN
Vuoden 1905 Sippolan munaosuuskunnan kirjoista löytyy jo 160 marttaemäntää, jotka saivat munien myynnistä rahaa omaan käyttöönsä. Tällä Alma Forsténin aloitteella ja idealla sekä kananhoidonoppeja noudattaen moni emäntä onnistui uudistamaan ”kyökin puolta”, jonne isännät eivät aina ymmärtäneet sijoittaa. Lue lisää Alma Forsténin työstä.

1906
YLEINEN JA YHTÄLÄINEN ÄÄNIOIKEUS
Martat pitävät yhdessä Naisasialiitto Unionin kanssa kokouksia naisten äänioikeudesta ja ohjaavat uuden vaalilain tuntemisessa.
Naisten äänioikeudesta ja ensimmäisistä kansanedustajanaisista kertova Yksi kamari – kaksi sukupuolta -teos on myös verkkokirjana.

1907
MARTAT EDUSKUNTAAN
Kolme Marttajärjestön perustajista Lucina Hagman, Alli Nissinen ja Dagmar Neovius ovat ensimmäisten eduskuntaan valittujen naisten joukossa ja he kiinnittävät erityisesti huomiota asioihin, jotka loukkaavat naisten oikeuskäsitettä. Lue lisää Alli Nissisen eduskuntatyöstä.1908

MARTTANUKKETEOLLISUUS TYÖLLISTÄÄ KOTIÄITEJÄ
Turussa aloitetaan marttanukkejen teko, mikä mahdollistaa kotiansioita martoille – ja toisaalta nukkeidean keksijän sanoin ” kodin ulkopuolella työtätekevien äitien lapsilla olisi kotona kunnon nuket seuranaan yksin ollessaan”. Lue Marttanuken tarina.

1909

MUNAKAUPPA LAAJENEE JA  TUO LISÄANSIOITA
Marttajärjestö palkkaa ensimmäisen valtakunnallisen kanakonsulentin, Olga Autereen, jonka myötä munaosuuskuntia perustetaan yhä enemmän ympäri maata ja munakaupan laajetessa yhä useampi martta saa lisäansioita

 

 

 

Jaa sivu