Marttojen tasa-arvoteot 1940-1949

Sota-aikana ja jälleenrakennuskaudella Martat tukivat ja auttoivat huonoon osaan joutuneita, torjuivat puutetta sekä opettivat selviytymistaitoja.

1940
Uusi vuosikymmen alkoi monilla karjalaisilla marttayhdistyksillä haikeissa merkeissä. Monet olivat joutuneet lähtemään edellisvuoden lopussa evakkotaipaleelle. Sota ja sitä seurannut pula- ja jälleenrakennusaika löi leimansa koko vuosikymmeneen myös marttatoiminnassa. Martat olivat vapaaehtoista huoltotyötä ohjaavan Vapaan Huollon elimissä. Järjestettyyn toimintaan tottuneet martat suuntasivat toimintansa siviiliväestön, siirtoväen ja rintamalla olevien sotilaiden tukemiseen. Tavanmukaiseen yhdistystoimintaan ei juuri liiennyt aikaa. Vuoden 1940 suosituin kurssi oli saippuanteko, myöhemmin myös puhdistusvälinekurssit kokosivat väkeä. Lue lisää.

1941
Jatkosota alkoi kesäkuussa 1941. Sortavala vallattiin 15.8. Vielä samana päivänä kaupunkiin saapui siviiliauton kyydissä ensimmäisen marttojen puhdistusryhmä. Siivousta seurasi marttamajojen perustaminen ja nopeasti laajeneva kotitalousneuvonta. Ensimmäinen maja perustettiin Kaurilaan 11.8.1941. Helsingin Marttayhdistyksen neuvonta-asema perustettiin syyskuussa vuonna 1941 Marttakoululle ja Piiriliittojen konsulenteille minimipalkat. Yhdistysten palkkaamat neuvojat pitivät marttojen lisäksi kursseja myös miehille. Helsingin Marttayhdistys järjesti kaupunkiin töihin jääneiden miesten pyynnöstä ruuanlaittokurssin. Lue lisää

1942
Pulantorjuntavuotena jatkettiin viljelyspalstojen hankkimista, siementen ja taimien välitystä sekä viljelijäperheiden neuvontaa. Neuvonnan tehostamiseksi liitto järjesti kilpailun, jonka voittaja melliläläinen Sohvi Nurminen palkattiin keväällä 1942 liiton ylitallukkamestariksi.

1943
Lucina Hagman täytti 90 vuotta ja neuvontaa jatkettiin pula-ajan teemoilla. Syksyillä 1943 julistettiin uusi kilpailu kotitekoisten jalkineiden valmistuksesta. Vuonna 1943 teollisuuden työvoimasta runsas puolet oli naisia. Katso, miten tallukat valmistetaan

1944
Loppuvuodesta neuvojien ja konsulenttien ajasta meni taas osa evakoiden muonitukseen ja sijoitukseen liittyvissä toimissa. Siirtomarttatoiminta käynnistyi uudelleen.

1945
Käytännön neuvonta kohdistettiin erityisesti niihin väestöryhmiin, jotka rakensivat sodan jälkeen itselleen uusia koteja sekä nuorten vastaperustettuihin koteihin. Morsiamille ja nuorikoille järjestetyt 2–3 viikon pituiset morsiuskurssit saivat ennen näkemättömän suosion. Kursseille osallistui 116 paikkakunnalla 5 000 nuorta naista.

1946
Vuoden aikana tehtiin uusia koteja rakentavalle siirtoväelle 604 puutarhasuunnitelmaa ja sen lisäksi tehtiin suunnitelmia vanhojen puutarhojen uudistamiseksi. Tavoitteena oli tuottava, mutta vähätöinen puutarha.

Lue lisää 1940-luvun neuvonnasta

1947
Marttojen omat Koti on yhteiskunnan perusta –arpajaiset, joilla kerättiin varoja kodin piirissä työskentelevien taitojen ja tietojen kehittämiseen.

1948
Nuorisovuosi, tavoitteena oli kiinnittää marttojen huomio liiton nuorisotoimintaan. Nuorisotoiminnalla huolehdittiin jälkikasvusta, mikä katsottiin sekä kotien että marttojen kannalta tärkeäksi asiaksi, turvataanhan nuorisotyöllä myös järjestön toiminnan jatkuvuus.

1949
Marttaliiton 50-vuotisjuhla järjestettiin Messuhallissa 12.6.1949. Uusiin koteihin suunniteltiin keittiön ja tupakeittiön sisustuksia. Huomio kiinnitettiin erityisesti säilytyspaikkoihin.