Alli Nissisestä kirjoitettua

Alli Nissinen oli marttajärjestön perustajia, monipuolinen, kiinnostava, naisasiaa ajanut nainen. Oheiset lähteet on kerätty Marttojen perinnetietokeskuksessa 2003-2011.

  • Ahde-Kjädman Alli-Salli, 1964, Kotini vuosisadan lopun Helsingissä. Porvoo, 4. painos 1991. (7 sivua otsikolla Alli Nissisen koulussa sivut 250-258).
  • Alftan Märtha von 1966 Seitsemän vuosikymmentä Naisasialiitto Unionin historiaa. Suomentanut Tyyni Tuulio. Helsinki.
  • Alli Nissisen Valmistava koulu 1926, Vuosikertomus 1925-26. (sisältänee muistokirjoituksen)
  • Anon, 1926, Johtajatar Alli Nissisen jälkisäädös: Suurenmoinen lahjoitus Suomalaiselle Marttaliitolle. Emäntälehti, 1926, 5 s. 132.
  • Anon, 1928, Alli Nissisen hautapatsaan paljastus. Emäntälehti1928, 10, 306.
  • Anon, 1958, Tänään hän on palannut takaisin, Alli Nissisen muotokuvan paljastus. Emäntälehti, 1958, 6, 156.
  • Anon, 1974, Äidin ja tyttären muistelmia Nissisen koulusta: Pitkä hyppy … lyhyt, pitkä, pitkä …Helmi Oksanen ja Liisa Henriksson. Emäntälehti, 1974, 5-6.
  • Asp Johanna 1948, Minna Canth läheltä nähtynä. Helsinki.
  • Autere Olga,1926, Suomalaisen Marttaliiton vuosikokous. (AN toimi tämän, 31.3. 1926 pidetyn kokouksen puheenjohtajana, joten kyseisen kokouksen pöytäkirjassakin voi olla lisätietoa, jos tuolloin vielä pidettiin keskustelupöytäkirjaa.). Emäntälehti 1926, 5, 130-132.
  • Brander Siri och Krogius Andrée, 1935, Boken om Constance Ullner. Helsingfors.
  • Collan Anna, 1933, Martta-yhdistyksen aikakauslehti. Sen synty ja kolmikymmen-vuotinen toiminta. – Oman äänenkannattajan merkitys.. Emäntälehti,1933, 1, 10.
  • E. K-L.1933, Eräs muistelma Alli Nissisestä. Emäntälehti, 1933, 1,33.
  • E.,1926, Alli Nissisen muistojuhla. Emäntälehti, 1926, 6, 157-8, ja 167.
  • Eskolin Sirkka-Liisa, Latvus kohoaa korkealle, levittäytyy laajalle, Emäntälehti 1989, 3.
  • Finlands svenska Marthaförbund 1899-1959, 1959, Helsingfors.
  • Hagman Lucina, 1991 Minna Canthin elämäkerta, Helsinki (uusi painos, alkuperäiset 2 kirjaa julkaistiin 1900-luvun alkupuoliskolla).
  • Haltia Manja, (Nimim. M.H.), 1966, Satavuotismuisto, Alli Nissisen syntymästä sata vuotta 26. joulukuuta. Emäntälehti, 1966, 12,4.
  • Haltia Manja, 1949, Marttatoiminta 1899-1949. Helsinki.
  • Helsingin suomalainen jatko-opisto 1881-1929, Helsinki.
  • Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu 1886-1936, Helsinki.
  • Hjelt-Cajanus Esther, 1945, Lannistumaton, Maikki Fribergin elämänkerta. Jyväskylä.
  • Hjelt-Cajanus Esther, 1948, Vera Hjelt, Uranuurtaja. Suomentanut Tyyni Brofeldt, Tampere.
  • Hult Fanny ja Nylander Helmi, 1933, Alli Nissinen. En ole tarkastanut mikä tämä on. Emäntälehti, 1933 1 (yksi sivu).
  • Hult Fanny, Nylender Helmi, 1926 Alli Nissinen (in mermorial) Emäntälehti
  • Iisalmen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmien Alli Nissinen- kansio.
  • Ilvesalo Paula, 1978, Marttatyö – iisalmelaisen idea. Iisalmen sanomat 9.9.1978.
  • Ilvetsalo Paula, 1988, Yhtäkkiä Christien taidehuutokaupassa suomalaisesta Ameliesta tuli kuuluisa, Kotiliesi (numero ei tiedossa)
  • Innala Aune, 1967, Suomen naisen alkutaival lainsäätäjänä 1907-1917, Helsinki.
  • Jämbäck Eija, 2008, Alli Nissinen (1866-1926), teoksessa Suomalainen Konkordia-liitto• Helsinki, Yliopistopaino.
  • Jäntti Y. A., Mecheli L. , Nordström J. J. (toim.), 1965, Suomen sana : kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto Porvoo : WSOY, 1963 – 1967, 611 s., kuvas. 24 nid. : kuv.
  • Kansanedustajamatrikkeli, www.eduskunta.fi.
  • Kauppinen Kaija 2003, Aikalaisten muistelmita Alli Nissisestä ja muita muistikuvia. Moniste Marttaliiton tiedotustoimintaan (Syreenin näyttelyyn Lucinan, Allin ja Alman aikaan), 3 sivua.
  • Kauppinen Kaija, 1986, Alli Nissisen koulussa. Emäntälehti, 1986, 5, 6-7.
  • Kauppinen Kaija, 1986, Nuo ihanat naiset Lucina ja Alli, Toimittaja Asta Heickelin ohjelmassa Kaija Kauppinen kertoo marttajärjestön alkutaipaleesta. Radio 1 verkko klo 11.10 6.11.1989, 1 sivu.
  • Kauppinen Kaija, 1992, Alussa oli Alli. Emäntälehti, 1992, 9, 4, (8 sivua).
  • Kauppinen Kaija, 1996, Alli Nissinen 1866-1926.,  Naisyhdistys Unionin vuoden 1997 kalenteri, Naisen ääniä 90 vuotta. Englannin kielinen käännös Kaari Mattila. Naisten kulttuuriyhdistys ry (2 sivua).
  • Kauppinen Kaija, 1999, Naisten äänenavaus. Emäntälehti, 1999, 94 sivua.
  • Kettunen Jonna: Alli Nissisen elämäntyö, Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutuslaitos, Kotiseutupedagogiika tutkielma, kevät 1993.
  • Kortelainen Tuomas, 1977, Iisalmen seurakunnan historia 1627-1977.
  • Kuopion Tyttökoulun 50-vuotishistoriikki 1879-1929, Kuopio.
  • L.T:, 1926, Alli Nissiselle, runo. Emäntälehti, 1926, 5, 125-8.
  • Laatikainen Tuula, 1992, Luettelo Alli Nissisen Iisalmen kaupungille testamenttaamista taideteoksista. Iisalmen kulttuurilautakunnan tiedote. Taideteosten luettelo löytyy Syreenistä.
  • Lagus Aini, 1979, Muistelmien valossa, Iisalmi.
  • Laitinen Maili (nimim. Marjatta), 1933, Alli Nissisen työtoveria haastattelemassa. HUOM! Voi olla myös lehdessä 1938. (2 sivua) Emäntälehti, 1933, 1, 20.
  • Lappalainen Irja, 1979, Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus, Espoo.
  • Louhe, Sirkka-Liisa, 1974, Alli Nissinen: Sun sydämesi innoitusta oli tulvillaan ja aatteille mielesi sä riensit avaamaan. Emäntälehti, 1974, 5-6, 40. (3 sivua).
  • Lucina Hagman 70-vuotias 5.VI 1923, Helsinki 1923.
  • Lucina Hagmanin ja Alli Nissisen välinen kauppakirja 5.2.1894 Lucina Hagmanin valmistavan koulun myymisestä. Aiemmissa lähteissä mainittu Maija Pulkkinen kertoi Aho seminaarissa että AN osti koulun perintörahoillaan.
  • Markkola P., Ramsay A.. (toim.), 1997, Yksi kamari – kaksi sukupuolta : Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset / Eeva Ahtisaari … [et al.] ; Alexandra Ramsay (toimittaja), Helsinki : Eduskunnan kirjasto : BTJ Kirjastopalvelu. Martta-Yhdistys 1899-1924. Helsinki. 1924. Muistelen, että on osaksi AN:n kirjoittama.
  • Mikkola Saara, 1967, Marttatyöstä Alli Nissisestä nykypäivään. Emäntälehti, 1967, 8,6.
  • Minna Canthin muisto 19.III 1844-19.III 1914. Helsinki 1914.
  • Mänttäri Raija, 1994, Soivat sireenit – Alma Forsténin elämästä ja työstä. 128 s., Anjalankoski. Nummela Ilkka, 1989 Kuopion historia, Kuopio.
  • Nyberg Paul, 1950, Z.Topelius. Porvoo.
  • Nylander Helmi, 1926, Alli Nissinen (muistopuhe). Emäntälehti 1926, 5, s. 127.
  • Ollila Anne, 1993, Suomen kotien päivä valkenee… : Marttajärjestö suomalaisessa yhteiskunnassa vuoteen 1939.
  • Ollila Anne, 1997, Vahvojen naisten puolestapuhujat: Lucina Hagman ja Alli Nissinen, kirjassa Yksi kamari kaksi sukupuolta,  272.
  • Paananen Rauni (nimim. R.P.), 1985, Vaaraton Martta ratkaisi pulman, kun Virran Alli veti Bobrikovia nenästä, Iisalmen Sanomat 13.2.1985.
  • Pulkkinen Maija, 1979, Alli Nissinen, Esitelmä Juhani Ano –päivillä Iisalmessa 4.-9.6.1979. (Kopio Syreenissä. Pulkkisen tässä esitelmässä kertoman mukaan AN:n lahjoittamat taulut olivat sijoitettuna vanhainkoteihin, kouluihin ja muihin laitoksiin. Ilvetsalon artikkelissa mainitun huutokaupan jälkeen taulut kerättiin kiireen vilkkaa turvallisempaan paikkaan, mainitsee Kauppinen jossain paperissaan).
  • R.R:, 1926, Alli Nissisen hautaus. Emäntälehti 1926, 5, 128-130.
  • Rantala Selma n. 1970. Alli Nissisen kirjallinen toiminta. Iisalmi, 3 sivua kopiotuna).
  • Rissanen Kaarina 2003 Kauneuden aistin kehittäminen – perheenemännän velvollisuus: Alli Nissisen opetuksia 1900-luvun alun Emäntälehdessä, Yle, Yle Arjen historia lopputyö 29.1.2003 Turun Yliopiston Arjen historian -verkkokurssi.
  • Rissanen Kaarina, 2006, Alli Nissinen Kirjeitä Ranskanmaalta, proseminaarityö Turun yliopiston kulttuurihistorian laitos, Avoin opetus.
  • Rissanen Santeri, 1927, Iisalmen entisen pitäjän historia, Kuopio 1927.
  • Räsänen Tarmo 1959, Iisalmen kaupungin historia 1860-1930, Kuopio.
  • Sainio Venla, Alli Nissinen (1866-1926), Suomen historiallinen kansallisbiografia.
  • Sala Kaarina, 1989, Alli Nissinen kirjoitti lapsille ja aikuisille. Emäntälehti, 1989, 3, 10.
  • Siltanen Liisa, 1986, Kuopion suomalainen tyttökoulu ja Kuopion tyttölyseo 1879-1979, Jyväskylä.
  • Spennert Jenny, 1945, Elämäni ja taiteilijaurani, Jenny Spennertin kertomuksen mukaan Raoul af Hällströmin laatimasta ruotsalaisesta käsikirjoituksesta suomentanut Rob Lehtonen, Helsinki.
  • Tuulio Tyyni, 1974, Suomen Naisyhdistyksen yhdeksän vuosikymmentä. Historiallinen Arkisto 67, Helsinki.
  • Irmeli Hollmén ja Tuula Hakkarainen, Tuunattu Martta mallia 2010, Alli Nissinen.