Gunilla Cleve

Augusta Gunilla Cleve (5. elokuuta 1871, Helsinki – 6. elokuuta 1955 Vehkalahti) oli tasa-arvon ja naisten äänioikeuden kannattaja sekä yhteiskuntavaikuttaja.

Gunilla Cleven vanhemmat olivat kasvatusopin professori Zacharias Joakim Cleve ja Vilniemen kartanon perijätär Helena Emilia (Mimmi) os. Melart. Professori-isän eläköidyttyä Helsingin yliopistosta perhe muutti asumaan Vilniemen kartanoon Vehkalahdelle.

Hänestä tuli 23-vuotiaana vuonna 1894 Haminan Suomalaisen Yhteiskoulun ainut vakinainen opettaja ja sen ensimmäinen johtaja. Isänsä kuoltua Gunilla Cleve siirtyi hoitamaan kotikartanoaan. Vaikka opetustyö jäi tämän jälkeen vähemmälle, hän toimi Haminan Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtajana vuoteen 1929 sekä vuonna 1897 perustetun Vilniemen kansakoulun johtokunnassa 55 vuotta, aina kuolemaansa asti. Gunilla Cleve oli myös Vehkalahden kunnanvaltuuston jäsen 1920-30 ja kirkkovaltuuston jäsen 1928-55. Gunilla Clevelle myönnettiin talousneuvoksen arvonimi vuonna 1952 tunnustuksena elämäntyöstään.

G. Cleve, kuten hän nimensä kirjoitti, oli tarmokas martta-aktiivi. Hän oli jo 3.4.1899 mukana perustamassa Haminan-Vehkalahden asiamieskomiteaa heti Kymenlaakson saatua Sivistystä kodeille -yhdistyksen synnystä tiedon. Haminan-Vehkalahden marttayhdistyksestä kasvoi monine kyläkerhoineen 1920-30 lukujen taitteessa jopa maan suurin. G. Cleve oli hyvin aktiivinen kehittämään niin paikallista marttatoimintaa kuin koko kylän asioita kunnanvaltuutettuna ja koulun johtajana. Puutarhanhoito, kotitalousasiat, käsityöt, raittiusasiat, nuorisonkasvatus ja lastenhoito sekä terveydenhoito olivat G. Clevelle tärkeitä asioita. Hän sai muun muassa tuberkuloositarkastukset alkuun Vilniemellä ennen kuin ne olivat laajemmin yleisiä. Kyläläiset olivat todenneetkin, että Neiti Leeven ehdotukset ovat aina kyläläisten parhaaksi.

Vuonna 1921 Gunilla Cleve oli yhdessä Alma Forsténin kanssa perustamassa Läntisen Viipurin läänin Marttaliittoa (myöh. Kymenlaakson Martat ry). Gunilla Cleve oli piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja 1921-31. Alma Forstenin kuoltua jatkoi Cleve vuorostaan puheenjohtajana vuodet 1931-52 ja sen jälkeen piirin kunniapuheenjohtajana kuolemaansa asti vuoteen 1955. Hän sai Marttojen kultaisen ansiomerkin jo vuonna 1925 omistautumisestaan marttatyölle. Vuonna 1953 hänet kutsuttiin Marttaliiton kunniajäseneksi. Gunilla Cleve ennätti toimia 20 vuotta Marttaliiton valtuuskunnan jäsenenä vuosina 1935-55. Hänestä on sanottu, että marttatyö ei ollut hänelle harrastus vaan kutsumus.

Gunilla Cleven veljen tytär oli niinikään marttatoiminnassa ansioitunut ja Marttaliiton kunniajäsen Anni Cleve (1914 – 2010).

Teksti: Päivi Kukkola
Cleven kuvat: Haminan kaupungin museot