Marttajärjestön rahoitus

Marttaliiton ja marttapiirien työ on suurelta osin ammattimaista kotitalousneuvontaa, jota toteuttavat koulutetut kotitalousasiantuntijat eri puolilla Suomea. Marttojen neuvontatyön rahoitus muodostuu useista eri lähteistä, ja rahoituksen määrät vaihtelevat vuosittain.

Marttojen kotitalousneuvontaa rahoitetaan valtionavustuksilla sekä omalla varainhankinnalla.

Marttajärjestö saa neuvontaan valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä / Opetushallitukselta sekä sosiaali- ja terveysministeriön STEA-rahoitusta erityisryhmille suunnattuun toimintaan. Lisäksi neuvontatyötä rahoitetaan marttapiirien toteuttamien kurssien, koulutusten ja tapahtumien tuotoilla sekä muulla omatoimisella varainhankinnalla.

Marttaliiton rahoitus

Yhteiskunnan osuus Marttaliiton kokonaiskuluista on noin 20 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että neljä viidesosaa toiminnan tuloista tulee muista lähteistä, kuten sijoituksista, jäsenmaksuista ja yritysyhteistyöstä.

Marttaliiton tilinpäätöksen mukaiset kokonaistuotot vuonna 2024 jakautuivat seuraavasti:

• Sijoitustoiminta 42 %
• EPS-avustus (= Eduard Polónin säätiön avustus) 17 %
• Neuvonta ja erillisrahoitukset 16 %
• Jäsenmaksut 14 %
• Muut tuotot 5 %
• Valtionavustus 5 %
• Hallinnon tuotot 1 %

Eri rahoitukset mahdollistavat kotitaloustaitojen vahvistamista eri kohderyhmille. Esimerkkejä:

• OKM/OPH:n yleisavustuksella neuvontaa annetaan kaikille avoimilla kursseilla ja tapahtumissa erityisesti lapsiperheille ja ikääntyville. Tämä yleisavustus on kohdennettu yleisavustus eli sitä saa käyttää kotitalousneuvontaan ja opintotoimintaan eli varsinaista yleisavustusta emme ole koskaan saaneet.
• STM/STEA-tuki mahdollistaa ja kohdentuu tukea tarvitsevien kotitaloustalousneuvontaan, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, rikostaustaiset, pikkulapsiperheet, ikääntyvät
• Yritysrahoitukset: Teemme erilaista yritysyhteistyötä pitkäaikaisten kumppaneiden kanssa. Esimerkiksi S-ryhmä tukee alakouluikäisten Ässäkokkikursseja eri puolilla Suomea.

Avustusten käyttöä valvotaan tarkasti, ja Marttaliitto raportoi vuosittain avustusvarojen käytöstä rahoittajille.

Yhteiskunta edellyttää järjestöiltä omarahoitusosuutta. Tämä tarkoittaa, että Marttaliiton on katettava osa kustannuksista itse esimerkiksi sijoitustuottojen avulla. Vakaa taloudellinen pohja ja oma pääoma ovat edellytys toiminnan jatkuvuudelle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Marttaliiton oma varallisuus on karttunut lähes 130 toimintavuoden aikana mm. lahjoitusten kautta, joista merkittävimpänä Eduard Polónin 1920-luvulla tekemä lahjoitus. Tätä varallisuutta käytetään kotitalousneuvonnan ja järjestön muun toiminnan rahoittamiseen.

Tarkemmat tiedot vuotuisista talousluvuista löydät Marttaliiton vuosikertomuksesta.

Marttapiirien rahoitus

Marttapiirien tulonlähteet vaihtelevat piirin koon ja toiminnan mukaan. Kaikki marttapiirit saavat jäsenmaksutuottoja ja opetushallituksen/opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta. Lisäksi piireillä on erilaisia varainhankintakeinoja ja osa harjoittaa liiketoimintaa.

Marttayhdistysten rahoitus

Marttajärjestöön kuuluvien lähes 1 000 paikallisyhdistyksen ja toimintaryhmän rahoitus koostuu pääasiassa yhdistysten jäsenmaksuosuuksista sekä tilaisuuksien, tapahtumien ja retkien osallistumismaksuista. Yhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan eikä niillä ole palkattua henkilöstöä.