1920-luvulla kansainvälinen vuorovaikutus lisääntyi. Martat kävivät kertomassa omasta toimintamallistaan kansainväliselle sisarjärjestölle ja perustivat lapsille maatalouskerhoja pohjoisamerikkalaisen mallin mukaan. Perheenemäntien jaksamista tuettiin lomakursseilla ja kiinnittämällä huomiota kodin seinien sisäpuolella tehtävään työhön. Marttojen neuvonta sai myös tunnustusta.

1920
MARTAT KANSAINVÄLISINÄ VAIKUTTAJINA
Martat ovat olleet mukana kansainvälisessä järjestötyössä jo 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Pohjoismaiden Emäntäliiton jäsenyyden kautta oltiin yhteydessä Kansainvälisiin Maaseutunaisiin. Syksyllä 1920 pidetyssä yleismaailmallisessa kongressissa Martta-Yhdistyksen edustajana oli rouva Aili Wessberg, joka piti esitelmän aiheesta ”Sivityksellinen toiminta eri kansanluokkien naisten kesken”

1921
MAATALOUSKERHOJA LAPSILLE
Yleinen oppivelvollisuus antoi vuonna 1921 mahdollisuuden myös kaikille tytöille päästä kouluun. Kasvatusasiat nousivat tärkeiksi myös marttojen keskuudessa ja lapsia ohjattiin maatalouskerhoihin. Noin 10-vuotiaille lapsille tarkoitetuissa marttatyttö- tai maanviljelyskerhoissa viljeltiin perunaa ja muita juureksia ja vihanneksia. Lue lisää marttojen lapsi- ja nuorisotyöstä.

1922
LOMAKURSSEILTA TIETOA JA VIRKISTYSTÄ

Martta-Yhdistys lähetti rouva Alfrild Holmbergin norjalaisen Hemmenes Vel -yhdistyksen järjestämille emäntien lomakursseille kesällä 1922. Kokemus oli myönteinen ja martat ottivat lomakurssit seuraavan vuoden valtakunnalliseen ohjelmaan.

1923
Marttojen ensimmäiset lomakurssit pidettiin suomeksi Reitkallin Puutarhakoululla ja ruotsiksi Högvallan Puutarha- ja Talouskoululla. Molemmilla kursseilla oli yhteensä n. 140 marttaemäntää. Kurssit sisälsivät esitelmiä, puheita, havaintoesityksiä ja vapaata seurustelua sekä muuta iloista toimintaa. Lue lisää lomakursseista.

1924
KEITTIÖT KUNTOON

Helsingin Haaraosasto järjesti mallikeittiönäyttelyn, joka esitteli ihastuneelle yleisölle puu-, kaasu- ja sähkökeittiöt. Kaikki keittiöt oli suunniteltu pienkoteja varten niin, että niissä myös ruokailtiin ja niihin voitiin tarvittaessa sijoittaa yhden perheenjäsenen makuusija.

1925
KOULUTUSTA YHDISTYSTOIMINTAAN

Marttatoiminnan laajetessa kaivattiin lisää järjestöteknillistä tietoa, joten Marttaliitto järjesti toimihenkilökursseja, joilla käsiteltiin muun muassa yhdistys- ja kokoustekniikkaa, arkiston ja kaluston hoitoa, luettelojen laadintaa ja tilastojen keräilyä.

1926
UUSIN ASEIN SYÖPÄLÄISIÄ VASTAAN

Marttojen neuvojat valmennettiin ”syöpäläissotaan”, he saivat tehtäväkseen pitää vähintään kymmenen esitelmää syöpäläisten hävittämistavoista sekä kotikäynneillä rohkeasti tarttua toimiin syöpäläisten hävittämiseksi. Mukaan varustettiin tarpeelliset välineet ja syöpäläismyrkyt.

1927
Neuvonnan pääpaino siirtyi 1920-luvulla vähitellen puutarhasta kodin seinien sisäpuolelle. Vuonna 1927 kotitalouskurssien pito oli laajentunut niin, että niitä pidettiin enemmän kuin puutarhakursseja.

1928
NEUVONTAA RAJA-KARJALASSA TEHOSTETAAN

Marttojen kotitalousneuvontaa suunnattiin erityisesti Raja-Karjalan alueelle, missä neuvonnan tarve oli suuri. Alueellisen tasa-arvon vahvistamisen mahdollisti varatuomari Eduard Polónin testamenttilahjoitus. Lue lisää Eduard Polónista.

1929
Marttojen toiminnan uutuutena 1920-luvun lopussa oli kodinhoitokurssitus, iltakurssien sisältöinä oli esimerkiksi sopivat talousesineet ja keittoastiat, tomunimijän näyttäminen, toriostokset, kodin sairashoito, uunien lämmittäminen, syöpäläiset ja niiden hävittäminen, elämäuran valinta.

Jaa sivu