1980-luku

Vuosikymmen vuosikymmeneltä martat siirtyivät kodin seinien sisältä huolehtimaan laajemmistakin asioista. Vuosikymmenen uutuus oli kehitysyhteistyön aloittaminen Keniassa.

Äiti ja lapsi Keniassa -hanke aloitti marttojen kehitysyhteistyön 1980.

Henkilöt

Lea Aalto (1921–1998) oli martta, joka osasi katsoa tulevaisuuteen.

Kaija Hasunen Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1988-1995.
”Marttajärjestön tehtävä on olla osa koko elämämme jatkuvaa koulutusta”

Raili Puhakka Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1981-1987.
”Meidän on kehitettävä järjestöämme niin että martan ääni entistä enemmän vaikuttaa päätöksenteossa, järjestön kehitystyössä ja koko yhteiskunnassa”.”

Salme Holma Marttaliiton kunniapuheenjohtaja.
Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1975-1979,
Marttaliiton valtuuston puheenjohtaja 1983-1991.
”Marttojen järjestökuvaa on kirkastettava. ”

Kerttu Huitu Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1971-1975,
Marttaliiton valtuuston puheenjohtaja 1975-1983.
”Marttojen suuri tehtävä on vaalia kodin asiaa ja tuoda se esille toiminnallaan.”

Saara Mikkola Marttaliiton kunniapuheenjohtaja haastoi martat
jakamaan yhteisten asioiden hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja.

Hilja Kalliokoski Marttaliiton kunniajäsen,
Keski-Pohjanmaan Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja.

Anni Cleve Marttaliiton kunniajäsen,
Kymenlaakson Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja,
Vehkalahden Marttayhdistyksen kunniapuheenjohtaja.

Ilta Ikkala Marttaliiton kunniajäsen,
Keski-Suomen Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja.

Eva von Weissenberg Marttaliiton kunniajäsen
ja Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja.

Alli-Inkeri Lassila Marttaliiton kunniajäsen,
Kymenlaakson Marttapiiriliiton pitkäaikainen puheenjohtaja.

Marjatta Lindeberg Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton hallituksen varapuheenjohtaja 1988-1989.

Birgitta Bröckl Marttaliiton kunniajäsen.

Eeva Erola Marttaliiton kunniajäsen.

Kerttu Kalliosaari Marttaliiton kunniajäsen,
Etelä-Karjalan Marttojen kunniajäsen.

Muutaman vuosikymmenen ajan martat olivat tehneet töitä pääasiassa oman, lähes 100 000-päisen jäsenistön keskuudessa. Vuosina 1949–64 tehty perhelisäperheille kohdistuva neuvonta lienee ainoita laajoja, ulkopuolisille toteutettuja koulutushankkeita, ja sekin toteutettiin vain alle puolessa piireistä. Nyt oli aika avata ikkunoita ulospäin.

Nuorten perheiden -projekti vuosikymmenen alkupuolella toteutettiin lähes koko maassa ja sen puitteissa kokeiltiin ensi kertaa ammatillista neuvontaa toteutettuna yhdessä marttojen kanssa. Nuoret perheet valittiin neuvoloiden ja muiden tahojen kautta, eikä heillä ollut välttämättä aiempia kiinnekohtia marttoihin.

Vuosikymmenen lopulla availtiin ovia avoimempaan yhdessä oloon ja yhteistyöhön eri järjestöjen kanssa. Yhteistyötä aloiteltiin esimerkiksi Näkövammaisten Keskusliiton ja Sydäntautiyhdistysten kanssa.

Marttayhdistyksissä jatkuivat marttaillat kuten ennenkin, harva silti enää otti käsityötä mukaan lähtiessään marttailtaan.