Kun sota-aika oli ohi ja talous lähti nousuun, ryhdyttiin useissa marttayhdistyksissä eri puolilla Suomea hankkimaan omaa marttalaa. Kokoontuminen jäsenten kodeissa tai muiden tiloissa ei houkutellut etenkään kaikkein isoimmiksi kasvaneita yhdistyksiä. Lopulta myös keskusjärjestö Marttaliitto sai oman talonsa Helsingin Uudenmaankatu 24:ään vuonna 1958.

Alli Nissisen valmistava koulu kuvattuna Uudenmaankatu 24:ssä vuonna 1915. Koulu sijaitsi tontin takaosassa, joten kuvassa näkyy tontin sisäpiha.

Alli Nissisen tontti

Uudenmaankatu 24:n tontin oli järjestölle testamentannut kansanedustaja ja koulunjohtaja Alli Nissinen. Tontilla sijaitsi Nissisen johdossa ollut Alli Nissisen valmistava koulu, jonka hän oli vuorostaan ostanut vuonna 1894 Lucina Hagmanilta.

Nissisen testamentin ehtona oli, että koulussa pitkään opettanut opettaja sai jatkaa Nissisen aloittamaa työtä aina eläkeikäänsä saakka. Nissisen tahtoa kunnioitettiin, mutta ajan saatossa vanhat koulurakennukset alkoivat rapistua eivätkä muutenkaan olleet järjestötoimintaan erityisen soveliaita.

Marttojen yhteinen suurhanke

Päätös Marttatalon rakentamisesta tehtiin kesällä 1956. Hotellitoiminta katsottiin tontille sopivaksi ansiotulomuodoksi, jolla toimintaa pystyttiin ylläpitämään. Rakennuksen suunnittelijaksi valittiin arkkitehtitoimisto Anttila & Klami eli arkkitehdit Veli Aulis Klami ja Toivo Anttila.

Iso rakennus vaati runsaasti pääomaa. Aiemmin jo vuosien ajan kartutettujen rakennusrahastosäästöjen lisäksi kerättiin rahaa marttojen keskuudessa:  Keräyslistat ovat kiertäneet ja jokainen martta on saanut uhrata roponsa yhteiseen rakennukseen. Pienistä rovoista on noussut suuri talo. Yksimielisyys on voimaa, kirjoitti Järvenpään Marttojen sihteeri.

Ensimmäisen keräyskuukauden aikana martat keräsivät rahaa listakeräyksin ja erilaisin myyjäisin 10.969.688 mk (269.365 € vuoden 2011 rahassa) senkin jälkeen keräys vielä jatkui.

Taloa varten otettiin myös lainaa vakuutuslaitoksilta, pankeilta ja marttayhdistyksiltä. Pankkien myöntämä lainoitus ei ollut tuohon aikaan lainkaan niin itsestään selvää kuin nykyisin, joten voidaan sanoa, että marttojen hankkeeseen uskottiin. Myös Marttaliiton johtokunnan varapuheenjohtaja (myöhemmin puheenjohtaja) Irja Vidingilla oli merkittävä rooli rahoitusta hankittaessa. Marttojen rakennustyölle oltiin kaiken kaikkiaan hyvin suopeita. Monet yritykset lahjoittivat somisteita tai lupasivat huomattavia alennuksia tavarahankinnoille.

Marttayhdistykset lahjoittivat myös runsaasti tekstiilejä Marttaliitolle, jotta hotellin toiminta pääsisi alkuun. Yhdistykset kutoivat ja ompelivat pyyheliinoja, siivousliinoja, pöytäliinoja sekä ryijyjä ja raanuja seinien somisteeksi. Helsinkiläiset martat ompelivat talkoilla pussilakanat ja muut petivaatteet hotellihuoneisiin. Muitakin lahjoituksia saatiin, ja esimerkiksi Pohjois-Savon Martat lahjoittivat talolle Alli Nissisen muotokuvan.

Rakennustyöt

Marttatalon peruskiven laskemistilaisuus 17.5.1957. Kuparilieriö on saanut sisälleen peruskirjan lisäksi Marttaliiton viimeisen vuosikertomuksen, Emäntälehden, uusimman kotitalouden eri ammattialojen julkaisut, Marttojen laulukirjan ja marttamerkin. Nyt sen kansi juotetaan umpeen ja niin se on valmis peruskiveen muurattavaksi. Eturivissä vasemmalta Marttaliiton kunnajäsenet ja entiset puheenjohtajat Helmi Nylander ja Helena Brander.

Vanhat rakennukset purettiin ja sen jälkeen tontilla aloitettiin louhintatyöt. Ne saatiin valmiiksi maaliskuussa 1957. Talo valmistettiin ajan tapaan paikan päällä muurattuna. Rakennustyöt aloitettiin ja peruskivi muurattiin 17. toukokuuta 1957 klo 18, jolloin paikalla oli Marttaliiton valtuuskunta ja johtokunta sekä lukuisa määrä kutsuvieraita. Mukana kutsuvieraiden joukossa olivat muun muassa kaikkien niiden marttayhdistysten edustajat, jotka olivat jo tässä vaiheessa saaneet täyteen keräyslistansa Marttatalon hyväksi.

Talo hotellisiipineen ja toimistotiloinen valmistui tammikuussa 1958, ja Marttaliitto ja Uudenmaan Marttapiiriliitto muuttivat taloon 20. tammikuuta. Talo rakennettiin alun perin osin neljä-, osin kuusikerroksiseksi. Kadun puolelle tehtiin toimistohuoneita ja ylimpään kerrokseen lounasravintola. Pihasiiven puolelle tehtiin hotelli, jossa oli alussa huoneita toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Ensimmäinen kerros vuokrattiin toistaiseksi muuhun tarkoitukseen ja yläkertaan valmistui kokoustilat. Kellarikerrokseen tehtiin saunaosasto, oma pesula sekä varasto- ja arkistotiloja. Myöhemmin neljäkerroksinen osa korotettiin kuusikerroksiseksi.

Kun kaikki tavarat oli saatu paikoilleen oli juhlan aika. Talo vihittiin käyttöön juhlamenoin 16. toukokuuta 1958. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa Helsingin tuoreen Marttakuoron esittämä, Väinö Hannikaisen Toivo Lyyn sanoihin säveltämä Martta-hymni. Runoilija Lauri Pohjanpää kirjoitti harjannostajaisia varten runon Martat rakentavat. Runo lausuttiin harjannostajaisissa, ja sitä siteerattiin ahkerasti myös yhdistyksissä, jotka valmistivat talkoissa tekstiileitä hotellin ja koko talon käyttöön:

Talossa siinä rakennetaan
Maata käsin ja ajatuksin hartahin.

Ei nousematta olla kylvö saata,
Mi tehdään rukouksin hiljaisin.

Marttahotelli ja -ravintola

Marttahotelli aloitti toimintansa 6. maaliskuuta 1958. Huoneita oli yhteensä 29, joista 11 oli kahden hengen huoneita. Valmistuessaan hotelli oli moderni: Se oli esimerkiksi ensimmäinen hotelli Suomessa, joka otti käyttöön pussilakanat. Muissa hotelleissa nukuttiin vielä pitkään välilakanan kanssa ja eri kerrosten tekstiilit olivat erivärisiä.

Myöhemmin hotelli oli edelläkävijänä 1980-90 -lukujen taitteessa, jolloin hotellin nettisivuilla pystyi tekemään huonevarauksen sähköisesti. Uusi palvelu helpotti aluksi erityisesti hotellin kanta-asiakkaiden varauksia. Monet kanta-asiakkaista olivat ulkomaalaisia, jotka olivat ihastuneet hotellin perheenomaiseen tunnelmaan ja henkilökunnan monipuoliseen kielitaitoon: englannin lisäksi ruotsi, saksa, ranska ja italia olivat päivittäisiä palvelukieliä. Hotellin majoitusprosentti oli lähes koko toimintansa ajan yksi Helsingin korkeimmista. Hotellia laajennettiin vuonna 1962. Muutostöiden jälkeen hotellissa oli 25 yhden hengen ja 12 kahden hengen huonetta. Kymmenen vuotta myöhemmin hotellissa tehtiin korjaustöitä, mutta sitä ei tuolloin laajennettu. Sisustusta uusittiin säännöllisesti, viimeisen kerran 2000-luvun puolella.

Hotellin johtajina toimivat Maija Särkisilta, Eeva Sourander, Raili Valtasaari, Riitta Kärkkäinen, Taina Asunta ja vuodesta 1974 lähtien Kirsti Haatio-Leven.

Marttatalon lounashuone aloitti toimintansa 11. maaliskuuta 1958, jolloin se tarjoili hotellina aamupalan ja oli yleisölle avoinna lounasaikaan. Lounashuonetoiminnan ohella ravintolan tiloissa järjestettiin alusta lähtien myös perhejuhlia. Hotelliremontin yhteydessä vuonna 1972 myös lounashuone peruskorjattiin. Uutta ilmettä luotiin remontein myöhemminkin, ja 2000-luvun puolivälissä ravintola sai viihtyisän kattoterassin Uudenmaankadun puolelle.

Marttatalon myynti

Aikaa myöten Marttatalo pääsi rapistumaan. Vaihtoehdoiksi tuli lopulta rakennuksen suuri peruskorjaus tai muutto toisiin tiloihin. Järjestö päätyi jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja Marttatalo myytiin pois. Asiasta päätti ylimääräinen kokous joulukuussa 2007. Uudenmaan Marttapiiriliitto ja Helsingin Marttayhdistys neuvonta-asemineen olivat muuttaneet uudenmaaMarttatalosta jo aiemmin, vuonna 1986.

Uusi sopiva kiinteistö löytyi nopeasti ja Marttaliitto muutti uusiin tiloihin Lapinlahdenkatu 3:een kesäkuussa 2008. Marttahotellin toiminta loppui 31.6.2008. Lapinlahdenkadun talo myytiin edelleen 24. lokakuuta 2019, minkä jälkeen liitto on ollut tiloissa vuokralaisena.

Kuvagalleria