Kooste tutkimusten ja arviointien tuloksista Marttojen muutosprosessissa

Tässä koosteessa käydään läpi merkittävät tulokset eri tutkimuksista ja arvioinneista osana Marttajärjestön menestyksen avaimet -muutosprosessia (2023-2024).

1. Kysely Martoille (touko-kesäkuu 2023)

Marttailussa on hyvä ja innostava henki

Marttaliitto on aloittanut muutosprosessin, jonka päämääränä on varmistaa marttojen menestyksekäs toiminta tulevaisuudessa. Muutosprosessin aikana osallistamme laajasti marttajärjestön eri toimijoita pohtimaan marttojen toiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta. Halusimme kuulla martoilta itseltään, kuinka vetovoimaista marttatoiminta on nyt ja miten sen elinvoimaisuus ja toimintakykyisyys varmistetaan tulevina vuosina.

Touko-kesäkuussa 2023 toteutettiin kysely, joka lähetettiin lähes 29 000:lle sähköpostin omaavalle jäsenelle. Saimme lähes 10 000 vastausta ja vastausprosenttikin nousi reilusti yli 30 %:iin. Tukea marttajärjestön rakennemuutokselle on olemassa. Tehtyyn kyselyyn vastanneista martoista valtaosa oli sitä mieltä, että marttajärjestön rakenteita pitäisi uudistaa tai yksinkertaistaa.

Marttajärjestön menestyksekkään tulevaisuuden kannalta nykytilanne on hyvä, sillä kyselyyn vastanneista yli 60 % piti marttailua tällä hetkellä erittäin tai melko vetovoimaisena. Kehitettävääkin on, sillä kolmannes vastaajista ei pidä marttailua tällä hetkellä juurikaan vetovoimaisena. Tähän lienevät syinä muun muassa erilaiset kilpailevat vapaa-ajan tarjonnat sekä vaikeus saada vapaaehtoisia mukaan yhdistystoimintaan ja erityisesti sen hallintoon.

Marttatoiminnassa on kuitenkin hyvä ja innostava henki, 80 % vastaajista on tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Kaksi kolmasosaa on lisäksi sitä mieltä, että kynnys tulla mukaan marttojen toimintaan on matala. Valtaosa vastaajista katsoi, että toiminnassa on hyödynnetty erilaisia sähköisiä välineitä, sovellutuksia ja sosiaalista mediaa varsin hyvin. Marttojen jäseneksikin on helppo liittyä, tätä mieltä oli yli 90 % vastaajista. Toisaalta tiedämme, että marttailun arjessa jäsenpolku on liian monikerroksinen ja uusi jäsen ei aina tiedä mihin hänen olisi liityttävä.

Yhdistystoiminnassa haasteita

Kyselyllä kartoitettiin yhdistystoiminnan haasteita ja kehittämisen tarpeita. Yhdistysten toimintaan kaivataan lisää uusia toimijoita. Yli 80 % vastaajista oli tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Sama määrä vastaajia koki, että yhdistyksissä vastuunkantajien joukko on tiivistynyt, aktiivisuus on kasautunut yhä harvemmille ja hallitukseen on yhä vaikeampi löytää henkilöitä.

Vastaajilta kysyttiin yhdistyksen ja piirin välisestä suhteesta ja työnjaosta sekä Marttajärjestön rakenteista. Kaikki kyselyyn vastanneet eivät toimi yhdistyksissä. Siksi on ymmärrettävää, että noin puolet vastaajista ei osannut ottaa kantaa näihin asioihin. Vastanneista valtaosa oli kuitenkin sitä mieltä, että Marttajärjestön rakenteita pitäisi uudistaa tai yksinkertaistaa. Noin kolmanneksen mielestä yhdistykset saavat riittävästi tukea ja palveluja piiriltä.

Kyselyyn vastanneet kaipasivat erityisesti Marttajärjestön jäsenhankinnan ja jäsenten aktivoinnin uudistamista. Vastaajat toivoivat enemmän vapaamuotoisia osallistumisen ja toimimisen mahdollisuuksia perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle tai sen sijaan. Molemmissa asioissa 70 % vastaajista oli tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä.

Nuorennusleikkaus on tarpeen

Kyselyn avovastauksissa vastaajat kertoivat näkemyksiään marttailun ja Marttajärjestön kehittämisen kohteista. Ylivoimaisesti suurimmaksi haasteeksi koettiin marttayhdistysten ikärakenteen tasapainottaminen. ”Nuorennusleikkaus” on tarpeen, nuoria kaivataan mukaan toimintaan. Jotta tämä onnistuu, on yhdistystoimintaa uudistettava. Tämä tarkoittaa vastaajien mukaan uusien jäsenten ja vapaaehtoisten aktiivista rekrytointia, sisäpiiriläisyyden välttämistä, mukaan tulemisen kynnyksen madaltamista, yhdistysten välisen yhteistyön lisäämistä sekä toimintatapojen nykyaikaistamista.

Marttailua koskevan mielikuvan uudistaminen ja ajanmukaistaminen on sekin tarpeen erityisesti paikallisella tasolla. Marttajärjestössä on tehty määrätietoista brändiuudistusta, mutta ruohonjuuritasolle saakka tämä uudistus ei ole täysin jalkautunut. Ylipäätään kyselyyn vastanneet kaipaavat marttailulle lisää näkyvyyttä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti, niin perinteisissä medioissa kuin digitaalisilla kanavilla ja sosiaalisessa mediassa. Digitaaliset välineet ja kanavat pitäisi saada paremmin haltuun marttatoiminnassa.

Kaikista haasteista huolimatta martat luottavat vahvasti hyviin toiminnan sisältöihin. Arjen taidoille ruuanlaitosta ja kodinhoidosta neuvontaan ja auttamiseen on sekä tarvetta että kysyntää. Mielenkiintoiset, ajanmukaiset ja monipuoliset sisällöt houkuttelevat mukaan toimintaan. Kohtaamisia, yhdessäoloa ja yhteisöllisyyttä tarvitaan.

Kyselyn avovastauksissa pisti silmään muutama vastaus, jotka herättävät miettimään mielikuvaa martoista:

Mielikuva martoista on ”sankarillinen puurtaja, uhrautuva, kaiken osaava ja vaativa äiti” ja siksi kynnys liittyä marttoihin on korkea. ”En ole tarpeeksi hyvä ja osaava ollakseni martta.” Marttailussa korostuu liikaa maaseudun emäntien ja kotiäitien rooli. Marttojen ihanteet ovat liikaa tavalliselle, työssäkäyvälle, valmiiksi nykyajan vaatimuksista stressaantuneelle ihmiselle.

Marttojen ohjeisiin ja neuvoihin toivoisin kohtuullisuutta, (lapsi)perheiden erilaisten voimavarojen huomioimista. Ei voi vaatia esim., että ”peitot ja tyynyt pitää pestä 4 kertaa vuodessa”, että ”kerää marjat ja sienet”, että ”ruoka pitää laittaa itse alusta alkaen”, että ”kasvata yrtit / juurekset / vihannekset itse”, ”tee itse lasten vaatteet”, ”tee suursiivous ajoissa”, ”osallistu ja vaikuta”, ”kerää villiyrttejä” jne.

Pääkaupunkiseudulla on kaikenlaista vapaa-ajan toimintaa tarjolla kaikkialla kaikille. Martat on yksi tapa viettää vapaa-aikaa, mutta ei varmaan houkuttelevin. Usein ei uskalleta liittyä, koska luullaan, että Martat ovat kaiken osaavia super-ruoanlaittajia ja käsityömestareita. Näitäkin on, mutta käsitykseni mukaan useimmat meistä ovat tavallisia naisia, jotka ovat tavallisissa töissä olevia tai eläkkeellä olevia naisia, perheenäitejä tai sinkkuja. Mielikuvaa superosaajista pitää muuttaa!

2. Kysely marttayhdistysten puheenjohtajille ja toimintaryhmien vetäjille (touko-kesäkuu 2023)

Marttaliitto kerää vuosittain yhdistyskyselyllä tietoa yhdistysten toiminnasta viimeisen vuoden aikana sekä tietoa yhdistysten tilanteesta ja tarpeista. Touko-kesäkuussa 2023 tehtiin toinen kysely, joka suunnattiin marttayhdistysten puheenjohtajille ja toimintaryhmien vetäjille. Kysely käsittelee yhdistysten toimintaa lukuvuonna 2022-2023. Kysely lähti 957 yhdistyksen puheenjohtajalle ja toimintaryhmän vetäjälle eli jokaisesta yhdistyksestä tai toimintaryhmästä on aina vain yksi vastaus. Kyselyyn vastasi 554 yhdistystä eli kyselyn vastausprosentti on 58 %. 96 % kyselyyn vastanneista on yhdistyksen puheenjohtajia.

Ruoka, ravitsemus ja kädentaidot kärjessä

Ruoka ja ravitsemus sekä kädentaidot ovat edelleen yhdistysten toiminnan pääteemoja. Marttajärjestön strategia ja teemavuosi ovat nostaneet varautumisen pääteemojen joukkoon. Kädentaidot ovat yleisin marttaillan aihe, toisena on ruoka ja kolmantena varautuminen.

Yhdistyksistä 77 %:lla kaikki toiminta on kasvokkaista, vain 9 %:lla osa toiminnasta tapahtuu etäyhteyksin. Vastanneista yhdistyksistä 13 %:lla hallitus kokoontuu osin etänä. Neljällä kyselyyn vastanneella yhdistyksellä ei ole ollut mitään toimintaa lukuvuonna. 69 % yhdistyksistä käytti Marttaliiton tekemää toimintasuunnitelmapohjaa tai otti siitä ideoita. Toimintasuunnitelmapohja vahvistaa merkittävällä tavalla yhteisten teemojen ja tapahtumien valtakunnallista toteutumista. 25 % yhdistyksistä osallistui piirin tai alueen vertaismarttojen järjestämään toiminnansuunnitteluiltaan.

Yhdistyksistä 53 % kokoontuu kerran kuukaudessa, 35 % kokoontuu joka toinen viikko, 5 % kerran viikossa tai useammin ja 7 % näitä harvemmin. Ilta-aika on suosituin kokoontumisaika, 85 % yhdistyksistä kokoontuu arkisin illalla. 20 % kokoontuu arkisin päivällä ja 10 % kokoontuu viikonloppuisin.

Kahvitukset ovat yhdistysten merkittävin varainhankinnan tapa. Muina varainhankinnan muotoina mainittiin astiavuokraus, kahviraha, kesäkahvila, myyntituotteet, arpajaiset ja kirppis. Yhdistyksistä 34 % on saanut toimintaansa ideoita muilta yhdistyksiltä.

Avointa toimintaa

Monen marttayhdistyksen toiminta on hyvinkin avointa. 23 %:lla kaikki toiminta on avointa ja kuka vaan voi tulla mukaan. 15 %:lla suuri osa toiminnasta on kaikille avointa, mutta osa on vain jäsenille. 15 %:lla marttaillat ovat vain jäsenille, mutta muu toiminta kaikille avointa. 33 %:lla suuri osa toiminnasta on pelkästään jäsenille, mutta osa on kaikille avointa. 13 %:lla toiminta on suunnattu pelkästään jäsenille.

Yhdistysten aktiivisten jäsenten ikärakenne noudattelee jäsenten ikärakennetta. 47 %:lla yhdistyksistä aktiivijäsenet ovat 60-69-vuotiaita, kolmanneksella yli 70-vuotiaita. 18 %:lla aktiivisten jäsenten keski-ikä on 40-59 vuotta. 36 %:lla kaikkeen yhdistyksen toimintaan voi osallistua pyörätuolilla tai rollaattorilla, 44 %:lla yli puoleen toiminnasta.

Yhdistyksillä on kasvuhaluja, sillä 85 % yhdistyksistä haluaa kasvattaa aktiivisesti jäsenmääräänsä. Osuus on kasvanut edellisvuodesta. 97 %:iin yhdistyksistä saa tulla kokeilemaan toimintaa ennen liittymistä. Vain 8 %:lla marttayhdistyksellä on tai on ollut muita kuin äidinkieleltään suomenkielisiä jäseniä. Uudet jäsenet vastaanotetaan tyypillisimmin sähköpostiviestillä (64 %). 22 % yhdistyksistä soittaa jokaiselle uudelle jäsenelle. 12 % on kiinnostunut kehittämään toimintaa opiskelijoille. 

28 %:lla yhdistyksistä puheenjohtaja ja sihteeri suunnittelevat ja toteuttavat kaiken toiminnan. 22 %:lla yhdistyksistä kaikilla hallituksen jäsenillä on vastuuroolit. 26 %:lla jokaisen marttaillan, tapahtuman tai retken valmisteluun ja toteutukseen sovitaan hallituksen sisältä erikseen vastuuhenkilöt. 22 %:lla myös hallituksen ulkopuoliset jäsenet osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Marttailu on vetovoimaista

Yhdistysten puheenjohtajat olivat suhteellisen yksimielisiä marttatoiminnan vetovoimaisuudesta. 63 % yhdistysten puheenjohtajista pitää marttatoimintaa erittäin tai melko vetovoimaisena. 35 % pitää sitä melko vähän tai ei lainkaan vetovoimaisena.

Puheenjohtajilta kysyttiin myös, kuinka vetovoimaisena he näkevät marttailun 10 vuoden päästä, jos nykyiseen verrattuna ei tapahdu muutosta (kuva 1). Hieman yli puolet oli sitä mieltä, että marttailu ei tässä tapauksessa olisi vetovoimaista tulevaisuudessa. Reilu kolmannes katsoi, että marttailu olisi ainakin melko vetovoimaista siitä huolimatta, ettei muutoksia tehtäisi.

Kuva 1. Marttojen toiminnan vetovoimaisuus 10 vuoden päästä, jos nykyiseen verrattuna ei tapahdu muutosta.

Liiton tuki saa yhdistyksiltä yleisarvosanan 3,4/5. Arvosana on noussut hieman viime vuosiin verrattuna. Vastaajista 27 % kokee Marttaliiton tuen kehittyneen paljon tai erittäin paljon paremmaksi. 12 % kokee sen heikentyneen jonkin verran. 62 %:n mielestä se on pysynyt ennallaan. Vastaajista 89 % seuraa Marttaliiton yhdistyskirjettä ja 60 % käyttää martat.fi-sivujen Yhdistyskanavaa. 64 % hyödyntää Martat-lehden Yhdessä ja yhdistyksessä -sivuja.

Piirien tuki saa yhdistyksiltä yleisarvosanan 3,4/5. Arvosana on laskenut hieman viime vuosiin verrattuna. Vastaajista 28 % kokee piirin tuen kehittyneen paljon tai erittäin paljon paremmaksi. 10 % kokee sen heikentyneen paljon tai erittäin paljon. 68 % kokee sen pysyneen ennallaan.

3. Marttajärjestön kotitalousneuvonnan ulkoinen arviointi (2022)

Owal Group Oy toteutti vuoden 2022 aikana ulkoisen arvioinnin Marttajärjestön kotitalousneuvonnasta. Alla kuvataan arvioinnin keskeiset tulokset. Arvioinnin tavoitteena on vahvistaa tiedolla johtamista, strategian mukaista ja laadukasta kotitalousneuvontaa ja asiakaslähtöisyyttä sekä yhtenäistää neuvontatoimintaa. Arviointi koski sekä avointa että kohdennettua neuvontaa.

Marttapiirien arviointikäynnit

Marttapiirit ovat keskenään varsin erilaisia. Kotitalousneuvonnan osalta ne poikkeavat resursseiltaan, neuvontatoiminnan sisällöiltään ja kohderyhmiltään toisistaan. Kokonaisuudessaan piirien kotitalousneuvonnasta kohdennettu neuvonta (ak-avustukset ja hankerahoitus) muodostaa merkittävän osan.

Marttajärjestön strategiasta kumpuavat kotitalousneuvonnan strategiset tavoitteet eli kotitalousneuvonnalla tavoitellut vaikutukset koetaan arjen työssä ”ylätason” asioina. Ne ovat kyllä näkyvissä kotitalousneuvonnassa ja sen sisällöissä, mutta eivät erityisesti ohjaa kotitalousneuvonnan arkityötä.

Koska pääsääntöisesti piirien neuvonnan resurssit ovat pieniä, yhdestä muutamaan henkilöön, on asiantuntijoiden työ monipuolista erilaisten asiakkaiden kanssa tapahtuvaa työtä. Osa asiantuntijoista on erikoistunut tiettyihin kohderyhmiin ja sisältöihin, mutta yleisesti ottaen neuvojat ovat kotitalouden arjen moniosaajia. Piirikäynneillä käytiin läpi piirien kotitalousneuvonnan kehittämisen tilannetta ja näkymiä. Kaikille yhteinen haaste oli ajan löytäminen kehittämistyöhön.

Marttajärjestön sidosryhmäselvitys

Marttaliiton sidosryhmäkysely toimitettiin liiton tunnistamille sidosryhmille. Vastaanottajia oli yhteensä 200 ja kyselyyn saatiin 57 valmista vastausta. Vastausprosentti oli siten 28,5. Lukua voi pitää alhaisena, mutta ei täysin odottamattomana. Osaa vastaanottajista ei ollut nimetty eli kysely toimitettiin info-postiin tai vastaavaan. Kyselystä muistutettiin vastaajia kolme kertaa. Silti puolet vastaanottajista eivät vastaustenkerääjän perusteella avanneet kyselyä. Taustalla voi olla yleinen väsymys kyselyihin. Yhtä lailla viestejä on voinut päätyä roskapostiin.

Kyselyyn vastanneista suurin osa (61 %) arvioi tuntevansa marttajärjestöä hyvin, 37 % vastasi, ettei tunne marttajärjestöä hyvin eikä huonosti ja vain yksi vastasi tuntevansa järjestön huonosti. Sidosryhmäkyselyn vastaajista hieman yli puolet (54 %) arvioi tuntevansa marttajärjestön tekemää neuvontatyötä hyvin ja hieman alle puolet (45 %) vastasi, etteivät tunne sitä hyvin eikä huonosti. Vain yksi arvioi tuntevansa neuvontatyötä huonosti ja vastasi myös tuntevansa marttajärjestöä kokonaisuudessaan huonosti.

Sidosryhmäselvitys piti sisällään Marttaliiton sidosryhmäkyselyn ja yhdeksän sidosryhmähaastattelua sekä piirien sähköisen sidosryhmäkyselyn. Keskeisenä havaintona on se, että vastaajat suhtautuivat pääosin myönteisesti marttojen kykyyn edistää tavoitteitaan neuvonnassa. Marttajärjestö vastaa sidosryhmien mukaan hyvin tavoitteisiin edistää kestävää ja kohtuullista kulutusta sekä kestävää ja terveellistä ruokavaliota, arjen hallintaa ja kotitaloustaitoja.

Parhaiten marttojen neuvonnalla onnistuttiin vahvistamaan vastanneiden arvioimana ruokaan ja ravitsemukseen (82 %) sekä kotitalouteen ja kuluttamiseen (79 %) liittyviä taitoja. Marttojen neuvonnan erityisiksi vahvuuksiksi mainittiin käytännönläheisyys, ihmisläheisyys, tunnettuus, asiantuntijuus, luotettavuus ja ajantasaisuus. Sidosryhmillä on positiivinen käsitys neuvontatyöstä: neuvonta perustuu tutkittuun tietoon, käytännön kokemukseen ja että neuvonta on ammattitaitoista.

Digitaalisuutta ja tulevaisuuden kohderyhmiä

Liiton sidosryhmissä oli piirien sidosryhmiä enemmän epätietoisuutta liittyen Marttaliiton neuvojen tuloksellisuuteen, neuvojien pedagogisiin taitoihin sekä kohderyhmien tarpeisiin ja oikeaan kohdentumiseen. Liiton sidosryhmillä on hieman positiivisemmat arviot koskien kestävän kehityksen teemoja. Piireillä arviot koskien ruokaan ja ravitsemukseen sekä kotitalouteen ja kuluttamiseen liittyvien taitojen vahvistamisesta olivat liittotason sidosryhmiä hieman positiivisemmat. Neuvontaa tulisi molempien vastaajaryhmien mielestä kehittää lisäämällä digitaalisuutta, läsnäoloneuvontaa, kursseja ja tapahtumia, monikanavaisuutta sekä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien huomioimista.

Vastaajat näkivät tulevaisuuden keskeisinä kohderyhminä seuraavat:

• Nuoret ja nuoret aikuiset
• Erityisen tuen tarpeessa olevat ihmiset
  • Haavoittuvassa/marginaalisessa asemassa olevat ihmisryhmät
  • Syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat
  • Maahanmuuttajat (kotoutumisen tueksi)
  • Vangit, rikostaustaiset
  • Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat
  • Taloudellisissa vaikeuksissa olevat
• Lapsiperheet, nuoret perheet

4. Martat.fi -sivuston käyttäjätutkimus (2023)

Nortstat Oy toteutti vuoden 2023 syksyllä Martat.fi -sivuston käyttäjätutkimuksen. Tutkimuksessa kysyttiin myös meneillään olevaan muutosprosessiin liittyviä kysymyksiä.

Kysymys 1: Marttojen toiminta on kiinnostavaa ja innostavaa

Kuva 2. Marttojen toiminta on kiinnostavaa ja innostavaa.

Kolmannes vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että marttailu on vetovoimaista. Yli 80 % vastaajista oli tästä joko täysin samaa mieltä tai samaa mieltä. Eroja ei ollut sen suhteen, oliko vastaajien käyttämänä välineenä tietokone, tabletti tai mobiililaite.

Kysymys 2: Marttojen toimintaan on helppo tulla mukaan

Vastausten painottuminen muuttuu, kun vastaajilta kysyttiin, kuinka helppoa on tulla mukaan marttojen toimintaan. Vajaa puolet vastaajista on joko täysin samaa mieltä tai samaa mieltä, että marttojen toimintaan on helppo tulla mukaan. Toisaalta vajaa puolet ei tiedä onko toimintaan helppo tulla mukaan. Tämä tulos on tulkittavissa niin, että Martat.fi -sivustojen käyttäjistä merkittävä osa ei ole mukana ruohonjuuritason marttatoiminnassa, vaan hyödyntää näiden sivustojen sisältöjä.

Kuva 3. Marttojen toimintaan on helppo tulla mukaan.