Fanny Magdalena Hult (o.s. Nylander; 3. helmikuuta 1861 Kuopio – 30. marraskuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja ja kotitaloustoiminnan uranuurtaja. Hän oli järjestön ensimmäinen palkattu työntekijä 1899–1904 ja toimi Martta-Yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1904–1924.

Fanny Nylander syntyi Kuopiossa helmikuussa 1861. Hänen vanhempansa olivat luonnontieteilijä ja lääkäri Anders Edvin Nylander (1831–1890) ja Rosalie Kellgren (1835–1907). Isä toimi aktiivisesti kunnallispolitiikassa ja oli Kuopion läänin maanviljelysseuran puheenjohtaja. Nylanderien perhe oli suuri; Fanny oli perheen yhdeksästä lapsesta vanhin. Isänisä oli Nylanderin kauppiassuvun jäsen ja oululainen raatimies Anders Abrahamsson Nylander (1795–1869). Äidin puolelta perhettä asui Kuopiossa. Äidinisä, Ruotsissa syntynyt Johan August Kellgren (1792–1850), toimi Kuopion apteekkarina.

Käytyään Kuopion ruotsalaisen tyttökoulun Fanny Nylander jatkoi opintojaan Helsingin tyttökoulussa ja ruotsalaisessa jatko-opistossa. Tämän jälkeen hän toimi sijaisopettajana Kuopiossa, ja avioitui 1885 kasvi- ja maantieteilijä, dosentti Ragnar Hultin (1857–1899) kanssa. Pariskunnalle syntyi neljä poikaa: Rolf Harald (1886–1939), Karl Hilding (1887–1941), Einar Edvin (1891–1894) ja Sven Gunnar (1895–1957). Avioliitto päättyi Ragnar Hultin kuolemaan vuonna 1899. Lapset muuttivat ja perustivat perheensä myöhemmin Ruotsiin, jossa Hult usein vieraili heidän luonaan.

Marttojen toiminnan nopeasti kasvaessa keskusjärjestön vapaaehtoiset toimijat päättivät palkata järjestölle ensimmäisen työntekijän hoitamaan juoksevia asioita. Leskeksi juuri jäänyt Hult valittiin järjestön ensimmäiseksi sihteeriksi 50 markan kuukausipalkalla, joka vastaa nykypäivänä noin 225 euroa. Hult toimi Martta-yhdistyksen sihteerinä perustamisvuodesta 1899 aina vuoteen 1904 asti, jolloin hänestä tuli Marttojen puheenjohtaja. Hän työskenteli samalla myös Husmodern-lehden päätoimittajana 1903–1922.

Kun ajatuksemme palaavat järjestön alkuaikoihin, on kuin korvissamme soisi kevättuulten humina, kuin meitä ympäröisi koko kevään heräävä elämä.

Kun Hultista tuli yhdistyksen puheenjohtaja, Marttojen asema ei ollut vakiintunut ja yhdistyksen tulevaisuus oli vielä epävarma. Järjestö ei saanut valtionapua ja jo kootut varat alkoivat hiljalleen huventua. Hult antoi kaiken aikansa järjestön asioiden hoidolle ja lujitti järjestön perustaa. Elin Malin kuvaili Hultia Emäntälehdessä vuonna 1931 seuraavasti: ”Rouva Hult on tasapuolinen, oikeamielinen luonne, johon täydellisesti voi luottaa, aina tunnollinen ja uskollinen työssään, ja hän on osannut valaa johdettaviinsa samojen kauniiden ominaisuuksien siemeniä.”

Hult jatkoi Marttojen puheenjohtajana aina vuoteen 1924 asti, jolloin Martta-Yhdistys jakaantui kahtia suomenkieliseen Marttaliittoon ja ruotsinkieliseen Finlands svenska Marthaförbundiin. Hult jatkoi vielä Marthaförbundin puheenjohtajana vuodet 1925–1930.

Hult oli hyvin aktiivinen myös Pohjoismaiden välisen yhteistyön edistäjänä. Hän toimi Pohjoismaiden Emäntäliiton johtokunnassa lähes sen perustamisesta lähtien, edustaen ensin kaksikielistä Martta-Yhdistystä ja myöhemmin ruotsalaista Marttaliittoa. Vuosina 1928–1930 Hult toimi myös Pohjoismaiden Emäntäliiton puheenjohtajana.

Vuonna 1929 Hultille myönnettiin Marttojen esityksestä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkki. Hän kuoli Helsingissä marraskuussa 1945. Hultin kaikki nuoremmat sisarukset kuolivat ennen häntä, samoin kolme hänen neljästä pojastaan. Finlands svenska Marthaförbund perusti hänen kunniakseen muistorahaston.

Hultin teoksia

  • På Sommarö: Berättelse för barn. Helios, Helsingfors 1903.
  • Eugen Schauman: En skrift ägnad hans minne af Finska aktiva motståndspartiet. A. Tiderman, Helsingfors 1905.
  • Eugen Schauman: Hänen muistolleen omistanut Suomen aktiivinen vastustuspuolue. A. Tiderman, Helsinki 1905.
  • Martta-yhdistys 1899–1906. Helsinki 1906.
  • Föreningen Martha. Föreningen Martha, Helsingfors 1913.
  • Martta-yhdistys. Martta-yhdistys, Helsinki 1913.

Lähteet

  • Fanny Hult 70-vuotias, Emäntälehti numero 2, 1931
  • Fanny Hult 70 vuotta, Helsingin Sanomat 3.2.1931
  • Fanny Hult 75-vuotias, Emäntälehti numero 2, 1936.