Helena Sofia Brander (o.s. Karttunen; 31. maaliskuuta 1876 Kitee – 15. toukokuuta 1959 Kitee) toimi Marttaliiton keskustoimikunnan puheenjohtaja vuosina 1933–1935.

Perhe ja koulutus

Helena Brander syntyi Kiteellä maaliskuussa 1876. Hänen vanhempansa olivat Kiteen kappalainen Karl Karttunen (1830–1893) ja Eva Maria Telén (1851–1934). Helena oli perheensä toinen lapsi. Hänen sisaruksensa olivat historiantutkija ja rehtori Uuno Karttunen (1874–1959), historiantutkija ja diplomaatti Liisi Karttunen (1880–1957) sekä historiantutkija Kaarlo Iivari Karttunen (1883–1950).

Brander opiskeli Kuopion tyttökoulussa vuoteen 1893 ja Helsingin jatko-opistossa vuoteen 1896 saakka. Vuosina 1896–1900 hän työskenteli suomenkielen, historian ja maantiedon opettajana Joensuun tyttökoulussa kunnes siirtyi vuosiksi 1901–1904 johtamaan Kuopion yhteiskoulua. Vuonna 1904 hän solmi avioliiton Uuno Edvard Branderin (1870–1934) kanssa, joka toimi myöhemmin maataloushallituksen ylijohtajana sekä nuorsuomalaisen puolueen ja edistyspuolueen kansanedustajana ja ministerinä. Pariskunta sai kuusi lasta, joihin lukeutuivat muun muassa metsäneuvos Veikko Palosuo (1911–1999) sekä opetusneuvos Simo Palosuo (1918–1998).

Miehensä Uuno Branderin kautta Helenan perheeseen tuli monia Marttojenkin toimintaan vaikuttaneita henkilöitä. Uuno Branderilla oli kahdeksan sisarusta, jotka kaikki olivat yhteiskunnallisesti aktiivisia ja joista kolme oli kansanedustajia: Augusta Laine, Helena Elisabet Brander ja Akseli Brander. Talousneuvos Augusta Laine oli myös aktiivinen Martoissa ja toimi mm. Marttaliiton keskushallituksessa ja Pohjois-Karjalan Marttapiirin puheenjohtajana.

Toiminta Martoissa

Brander oli mukana marttatyössä yli 50 vuotta. Hän toimi marttana ensin Pohjois-Karjalassa ja Helsinkiin muutettuaan vuodesta 1926 alkaen Helsingin Marttayhdistyksen Rauhalan kerhon pitkäaikaisena puheenjohtajana. Vuonna 1927 hänet valittiin Suomalaisen Marttaliiton Keskusjohtokunnan jäseneksi, vuonna 1931 sen varapuheenjohtajaksi ja puheenjohtajaksi vuosiksi 1933–1935.

Marttatyön lisäksi Brander oli mukana naisasia-, rauhanaate- ja raittiustyössä. Hänellä oli lukuisia luottamustoimia ja hän oli jäsenenä maataloudellisen rajaseututoiminnan neuvottelukunnassa, Maatalousseurojen Keskusliiton edustajistossa, Helsingin kotitalouslautakunnassa, Suomalaisen yhteiskoulun johtokunnassa ja edistyspuolueen naisten valtuuskunnassa.

Branderille myönnettiin Marttaliiton suuri kultainen ansiomerkki vuonna 1935 ja hänet kutsuttiin liiton kunniajäseneksi vuonna 1949.