Irja Katri Viding (o.s. Paavilainen; 11.12.1906 Helsinki 8.1.1995 Helsinki) oli kotitalousopettaja, joka työskenteli pitkään Marttajärjestössä, ensin konsulenttina ja myöhemmin johtotehtävissä Marttaliiton johtokunnan varapuheenjohtajana vuosina 19471957 ja sen jälkeen puheenjohtajana vuosina 19571971.

Vidingin valmistui kotitalousopettajaksi 1929 ja hänen marttauransa alkoi jo vuonna 1930, kun vastavalmistuneesta kotitalousopettaja Irja Paavilaisesta tuli Itä-Karjalan marttapiiriliiton konsulentti. Konsulentin työnkuva oli laaja: kotitalousnevuontaan kuului esimerkiksi sianteurastus ja konsulentti sai tukea emäntiä niin lasten kuin porsaidenkin hoidossa. Kenttätyön lisäksi konsulentin toimenkuvaan kuului neuvojien valmennus ja kotiapulaisille järjestetyt iltakurssit.

Kirjailija Elna Pelkonen kertoo kirjassaan Marttatyötä Laatokan Karjalassa (1958) Vidingin työstä seuraavasti:

Konsulentti Paavilaisen työ muodostuikin uraauurtavaksi. Hänellä riitti aikaa ja innostusta joka suuntaan, vaivojaan hän ei säästänyt eikä tavoitellut henkilökohtaista mukavuutta. Pienessä asuinhuoneessaan hänellä oli piiriliiton toimistokin.”

Konsulentista luottamustoimijaksi

Kun Vidingin työura konsulenttina marttajärjestön palveluksessa päättyi, hän jatkoi työtä järjestössä innokkaana luottamustoimijana. Työtä helpotti se, että Viding perheineen oli muuttanut toisen maailmansodan jälkeen Helsinkiin. Viding oli hyvin aktiivinen marttajärjestössä ja toimi samanaikaisesti edustusrouvana ministeri ja pääjohtaja Paavo A. Vidingin puolisona. Paavo A. Viding työskenteli SOK:n pääjohtajana sekä II maatalousministerinä ja II sisäasiainministerinä Mauno Pekkalan hallituksessa vuodet 1946–1948.

Vuonna 1947 Vidingistä tuli Marttaliiton valtuuskunnan jäsen ja johtokunnan varapuheenjohtaja. Varapuheenjohtajan toimessa hän toimi kymmenen vuotta, kunnes hänet valittiin Marttaliiton johtokunnan puheenjohtajaksi samana vuonna 1957, kun Helsingin uuden Marttatalon rakennustyöt aloitettiin.

Helsingin Marttatalon ja talouskoulun rakennustyöt

Irja Vidingin panos marttajärjestön Helsingin rakennushankkeissa oli mittava. Järjestöllä oli pääomaa marttatalon ja -hotellin rakentamiseen aluksi vain muutama Nokian osake, joten velkaa piti saada paljon. Kun heti perään osui myös Vidingin oman Helsingin marttayhdistyksen talouskoulun rakentaminen Etelä-Haagaan, rakennus- ja rahanhankintakierre kesti 1950-luvulta pitkälle 60-luvulle asti.

Valoisa ja vaikeuksia pelkäämätön puheenjohtaja Viding käytti taitavasti sekä taivuttelukykyään että ministeri- ja pääjohtajamiehensä kautta tulleita suhteita. Valtuuskunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Vieno Simonen kiteytti asian aloitamalla puheensa Irja Vidingin 80-vuotisjuhlassa: ”Meillä on ilo kiittää sinua kerjäämistaidosta”. Vidingin persoonasta kertoo myös tarina siitä, miten hän kieltäytyi marttajärjestön tarjouksesta 1970-luvulla virallisen muotokuvan maalauttamisesta. Viding halusi muotokuvaan varatut rahat käytettäväksi järkevästi Marttojen kansainväliseen toimintaan.

Irja Vidingille myönnettiin Marttaliiton kultainen ansiomerkki vuonna 1959 ja hänet kutsuttiin Marttaliiton kunniajäseneksi vuonna 1969. Marttojen ohella Viding toimi muun muassa Kotitalouskeskuksen hallituksessa ja SOK:n kotitalousvaliokunnassa. Muita hänelle rakkaita harrastuksia olivat teatteri ja kirjallisuus.

Lähteet

  • Sirkka-Liisa Eskolin: Irja Viding, rahankeruun mestarimartta. Emäntälehti 1987/4.
  • Jaakko Kangosjärvi: Helsingin Sanomien muistokirjoitus 20.1.1995 – Talousopettaja Irja Viding Martta ja edustusrouva.
Jaa sivu