Kestävä, vastuullinen ja ympäristöystävällinen ruokavalio sisältää paljon kasviksia, suosii kotimaista järvikalaa ja vähentää eläinkunnan tuotteissa.

Vastuulliset ruokavalinnat voivat vaikuttaa monimutkaisilta ja isoja muutoksia vaativilta. Omia ruokatottumuksia ei kuitenkaan tarvitse muuttaa kerralla, vaan pienetkin askeleet vievät eteenpäin.

Lisää kasviksia joka aterialle, syö ruokakolmion mukaan ja ota seuraavat kuusi kevyttä askelta: 

  1. Ruokahävikin vähentäminen. Suomalainen heittää ruokaa hukkaan keskimäärin 20-25 kiloa vuodessa. Ruokaa tulisikin ostaa ja valmistaa harkiten ja suunnitellen. Ruokahävikkiä tulee myös muista ruokaketjun vaiheista, mutta kuluttaja voi vaikuttaa ainakin omaan ruokahävikkiinsä.
  2. Lihankäytön vähentäminen. Jos puolet tehottomimmasta lihan kulutuksesta jäisi pois, puolet nykyisestä maapinta-alasta riittäisi tuottamaan meille tarvittavan määrän ruokaa. Lihankäyttöä ei siis tarvitse lopettaa kokonaan, vaan lisätä esimerkiksi kaksi kasvisruokapäivää viikkoon, valita kotimaista lihaa ja korvata naudanliha esimerkiksi porsaalla, broilerilla tai riistalla.
  3. Suosi kotimaista. Vain pieni osa ruoantuotannon ympäristövaikutuksista johtuu kuljetuksesta, mutta kotimaisuudella on muitakin hyötyjä. Suomessa meillä on kestävämmät resurssit (tarpeeksi vettä, tarpeeksi maata) tuottaa ruokaa, kuin monessa muussa maassa. Esimerkiksi suomalaisen perunan käyttö riisin sijaan on vesivarojen kannalta parempi vaihtoehto.
  4. Suosi sesonkia.  Satokauden aikana kasvatettaessa kasvis tai hedelmä kuluttaa vähiten ulkopuolista energiaa. Lisäksi se on maukkaimmillaan ja kuluttajalle edullisimmillaan.
  5. Luonnon marjat, sienet, riistaliha ja kalat. Luonnossa kasvaneella ruoalla on pienemmät ympäristövaikutukset, kuin kasvatetulla. Marttojen säilöntä vinkkejä löydät täältä.
  6. Lajittele pakkausjäte. Osta mahdollisimman vähän pakattua ruokaa ja lajittele jätteet oikein.
Fiksummin lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita 

Ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa tai lihavalmisteita tulisi syödä enintään 500g viikossa.
Vuonna 2017 suomalainen kulutti keskimäärin 81 kiloa lihaa vuodessa eli noin 1,56kg viikossa. Kasviksien vastaava luku oli vain 64 kg vuodessa.
Lue lisää ravitsemuksesta täältä.

Lihaa  ei tarvitse jättää ruokavaliosta kokonaan pois, vaan valita voi vastuullisempaa lihaa. Naudanlihan tuotanto on hiilidioksidipäästöjen perusteella haitallisinta ympäristölle. Vastuullinen kuluttaja valitsee naudanlihan sijaan esimerkiksi riistaa, porsaanlihaa tai broileria.

  • Naudanlihakilon tuottamisesta syntyy 15 kg hiilidioksidipäästöjä.
  • Porsaanlihalla ja broilerilla vastaava luku on 5 kg hiilidioksidipäästöjä.

Vastuullista on valita kotimaista lihaa. Suomessa on hyvät vesivarannot ja riittävästi maapinta-alaa, joten lihantuotanto ei ylitä näiltä osin resursseja.  Siksi Suomessa lihantuotannosta ei ole niin suuria haittoja, kuin maissa, joissa kärsitään esimerkiksi vesipulasta.
Suomessa on myös paljon peltoalaa, jossa ei voida tuottaa muuta, kuin nurmea rehukäyttöön.

Maitotuotteet
Maidon päästöt ovat varsin pienet. Juustokilon valmistukseen tarvitaan kuitenkin noin 10 litraa maitoa. Maitovalmisteet kannattaakin arkiaterioilla nauttia nestemäisinä, maitona, piimänä, viilinä sekä jogurttina, ja jättää juuston syönti herkkuhetkiin.
Leivän päälle juuston voi kokeilla korvata esimerkiksi hummuksella tai herkullisella paputahnalla.

Kala
Kotimainen kala kuuluu ilmastoystävän ruokalautaselle. Kalan hiilijalanjälki riippuu pyydystysmenetelmästä. Luonnonkalojen pyydystäminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Luonnonkalat eivät myöskään kuluta rehua, joten niiden hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin kasvatetulla kalalla. Silakka ja hauki ovat edullista ja ympäristöystävällistä ruokaa, mutta vanhat kookkaat yksilöt saattavat sisältää dioksiineja tai elohopeaa.
Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä ( 3 kg CO2  ekv/kg) ja pienimmillään vain puolet sian- ja broilerinlihan hiilijalanjäljestä. Kasvatetut kalat sisältävät vain vähän haitallisia aineita, sillä niiden rehujen koostumusta säännellään. Noin kolmannes Suomessa syötävästä kalasta on kasvatettua ja siitä suurin osa tuodaan ulkomailta.

WWF:n kalaopas auttaa valitsemaan kalatiskillä vastuullisen vaihtoehdon. Lisäksi ympäristömerkit ovat oiva apu vastuullisten ostosvalintojen tekemisessä. WWF suosittelee MSC- ja ASC-merkittyjä tuotteita.

Jaa sivu