Muikku

Maukas muikku on sisävesiemme tärkein talouskala.
Kotimaisen luonnonkalan syöminen on ekoteko – kalastaminen vähentää järvien rehevöitymistä.

Muikku (Coregonus albul) on siian sukuinen pieni lohikalalaji. Muikku on yleensä 12-20 cm pitkä ja painaa 10-70g. Pienimmillään muikut ovat noin viisisenttisiä, ns. neulamuikkuja.
Muikku on kyljistään hopeanhohtoinen ja selkäpuolelta tumman sinivihreä tai ruskehtava. Evät ovat tummat ja lohikalojen tapaan muikullakin on selän takaosassa rasvaevä.

Elinympäristö ja kalastus

Muikkua esiintyy varsin pienellä alueella Itämerta ympäröivissä maissa ja Suomi on muikun keskeisintä levinneisyysaluetta. Suomessa muikku esiintyy eniten Järvi-Suomessa. Haluttuna talouskalana muikku on siirtoistutettu kaikkialle Suomeen lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia.

Muikku on ulappavesien parvikala ja se suosii syviä, puhtaita, kirkkaita ja karuhkoja vesiä. Parvet liikkuvat päivällä syvänteissä ja illalla pinnassa. Pimeän tullessa parvi hajoaa ja kokoontuu uudelleen taas aamulla.

Muikku on saaliin määrän sekä arvon perusteella sisävesiemme tärkein talouskala. Vuotuinen saalis on noin reilut 2,5 miljoonaa kiloa. Muikku kestää kalastusta hyvin ja on Suomessa lajina elinvoimainen.

Muikun käsittely

Muikkua ei tarvitse suomustaa. Usein muikut perataan puhkomalla eli sisälmykset poistetaan ilman vatsan avaamista.
Muikut voi siivota myös keittiösaksilla: pää ja rintaevät leikataan yhdellä leikkuulla, toisella avataan vatsa. Seuraavaksi poistetaan suolet käsin tai pienellä veitsellä. Lopuksi nopea huuhtaisu. Syötäviä osia ovat kokonainen kala, josta on mahdollisesti poistettu vain sisäelimet, rintaevät ja pää. Muikusta ei poisteta ruotoja. Neulamuikkuja ei perata lainkaan.

Syyskalastuksen aikana muikuista saadaan myös mätiä. Arvostettu muikunmäti on pienirakeista ja sen värivaihtelee oranssinpunaisesta oranssinkeltaiseen.

Muikku raaka-aineena

Muikkuja voidaan käyttää monin eri tavoin valmistettuna. Niitä on tarjolla niin kokonaisina, perattuina kuin fileinäkin. Niitä löytyy myös valmiiksi savustettuina, hiillostettuina tai friteerattuinakin. Tunnetuimpia muikkuruokia ovat paistetut muikut ja muikkukukko. Lisäksi muikusta on tarjolla myös erilaisia säilykkeitä.

Säilytys

Tuoreen kalan säilytyslämpötila on sama kuin sulavan jään, eli mahdollisimman lähellä nollaa astetta. Kotioloissa tuore kala kannattaakin valmistaa ruoaksi vuorokauden sisällä ostohetkestä. Savustettu tai paistettu kala sen sijaan säilyy pari kolme päivää.

Terveysvaikutukset

Suuri osa muikkujen sisältämästä rasvasta on ihmiselle terveellisiä omega-3 -rasvahappoja. Rasvahapot syntyvät järvien kasviplanktonissa, mistä ne päätyvät eläinplanktoniin, jota muikku käyttää ravintonaan kokon elämänsä ajan. Siksi se saa paljon hyödyllisiä Omega-3 -rasvahappoja. Koska muikku ei juuri syö muita kaloja, se ei kerää itseensä ympäristönsä haitta-aineita.

• syö kalaa ainakin kaksi kertaa viikossa
• suosi eri kalalajeja vaihdellen.

Ympäristönäkökulma

Suomalainen sisävesien muikku on hyvä valinta ruokapöytään. Muikun pyytäminen troolaamalla aiheuttaa jossain määrin sivusaaliita. Tämä voi olla vaaraksi uhanalaisille lohikaloille, jotka jäävät sivusaaliiksi. Muikkujen kannat vaihtelevat luontaisesti suuresti, mutta muikun kalastus ei kuitenkaan vaaranna kantojen vahvuutta.