Jauhot
Jauhojen laatu vaikuttaa leivonnaisten onnistumiseen. Yleensä leivonnaisissa käytetään ainakin jonkin verran vehnäjauhoja, koska niiden leipomisominaisuudet ovat hyvät. Vehnäjauhojen proteiinit muodostavat sitkon, jota tarvitaan erityisesti hiivataikinoiden onnistumisessa. Jauhojen kosteuspitoisuus voi vaihdella, joten erityisesti leivissä ja sämpylöissä kannattaa luottaa omaan kokemukseen siitä, miltä hyvä taikina näyttää ja tuntuu. Tässä jauhojen lyhyt oppimäärä. Muista, että kokeilemalla oppii parhaiten löytämään omat suosikit!
Puolikarkeat vehnäjauhot
Puolikarkeat vehnäjauhot ovat monelle ne perusvehnäjauhot, ja ne taipuvatkin todella moneen käyttöön. Erityisen hyvin puolikarkeat vehnäjauhot sopivat hiivataikinoihin eli pulliin, sämpylöihin ja leipiin. Puolikarkeista vehnäjauhoista syntyy hyvä sitko taikinaan.
Erikoisvehnäjauhot
Erikoisvehnäjauhoissa ja karkeissa vehnäjauhoissa jauhatus on nimensä mukaisesti karkeampi kuin puolikarkeissa vehnäjauhoissa, joten ne sopivat paremmin kakkuihin, piirakoihin ja murotaikinoihin, joihin sitkoa ei toivota, vaan nimenomaan mureampaa rakennetta. osa jauhoista kannattaa valita puolikarkeina vehnäjauhoina paremman sitkon aikaansaamiseksi.
Spelttijauhot
Spelttijauhoja voi käyttää leivonnassa vehnäjauhon tapaan. Myös spelttijauhoja on eri karkeusasteisina. Speltti on vanha viljalaji ja siinä on herkullinen, pähkinämäinen maku.
Ruisjauhot
Ruisjauhot ovat täysjyväjauhoja, joissa on käytetty koko rukiin jyvä. Ruisjauhoista tehdään ruisleipää, ja ne sopivat hyvin juuren tekemiseen. Myös piirakkapohjaan voi huoletta laittaa ruisjauhoja makua tuomaan. Ruissihtijauhot eivät sisällä kaikkea jyvän kuorikerroksesta. Ne sopivat hyvin esimerkiksi karjalanpiirakoihin.
Ohra- ja kaurajauhot
Ohrajauhot ja kaurajauhot ovat nimensä mukaisesti ohrasta ja kaurasta valmistettuja jauhoja. Niitä voi käyttää osana leivontaa, mutta niistä ei muodostu sitkoa. Sen vuoksi niitä voi parhaiten käyttää niin, että käyttää osan vehnäjauhoja tai sellaisiin leivonnaisiin, joissa sitkoa ei tarvita. Ohran maku on hieman hapan, joten se sopii ihanasti esimerkiksi juurileipään.
Hiivaleipäjauhot
Hiivaleipäjauhoissa on jauhettuna myös jyvän ulompia osia, ja siten niissä on enemmän kuitua kuin puolikarkeissa vehnäjauhoissa. Niissä on enemmän myös hivenaineita ja esimerkiksi B-ryhmän vitamiineja. Tummat jauhot sopivat hyvin arkileivonnaisiin, sillä niistä saa lisää kuitua leipiin ja sämpylöihin. Myös makua on monen mielestä näissä jauhoissa puolikarkeita vehnäjauhoja enemmän.
Täysjyvävehnäjauhot eli grahamjauhot
Täysjyvävehnäjauhoissa käytetään koko vehnänjyvä, ja ne ovat siten vieläkin ravinteikkaampia ja kuitupitoisempia kuin hiivaleipäjauhot. Täysjyvävehnäjauhot sopivat myös erinomaisesti leipiin ja sämpylöihin.
Gluteenittomat jauhoseokset
Keliakiaa sairastavat henkilöt eivät voi syödä gluteenia sisältäviä tuotteita, jolloin erityisruokavalion mukaisessa leivonnassa käytetään gluteenittomia jauhoja. Gluteenittomat jauhot ovat jauhoseoksia, tummia sekä vaaleita tai esimerkiksi kauraa sisältäviä jauhoseoksia. Joissakin gluteenittomissa jauhoissa on valmiina leivonnan apuaineita (psylliumia ja ksantaania). Gluteenittomat jauhot sopivat hyvin korvaamaan vehnäjauhoja leivonnaisissa, joissa ei tarvita sitkoa. Sitkoa vaativissa taikinoissa tarvitaan myös muita apuaineita, kuten psylliumia. Gluteenittomat jauhot ovat keskenään hyvin erilaisia leipomisominaisuuksiltaan,joten eri tilanteisiin sopivimmat tai itselle mieluisimmat löytää parhaiten kokeilemalla ja ahkerasti leipomalla.
Lueteltujen jauhojen lisäksi kaupoista löytyy monenlaisia jauhosekoituksia, hiutaleita, suurimoita, leseitä, korppujauhoja eri viljoista. Kotimaisten viljojen lisäksi jauhoja tehdään maissista, perunasta, riisistä sekä pähkinöistä ja joistakin palkokasveista, kuten esimerkiksi kikherneistä.