1940-luku
Sota ja sitä seurannut pula- ja jälleenrakennusaika löi leimansa koko vuosikymmeneen myös marttatoiminnassa.
Perunannostoa Jyväskylän kirkkopuistossa sota-aikana 1940-luvulla.
Kaikki joutilas maa tuli saada puutarhamaaksi.
Keskeisestä sijainnista huolimatta perunat näkyvät säästyneen varkauksilta.
Henkilöt
Lucina Hagman (1853–1946) oli marttajärjestön perustajajäsen
ja tarmokas naisasianainen.
Lea Aalto (1921–1998) oli martta, joka osasi katsoa tulevaisuuteen.
Elli Saurio (1899–1966) oli toiminnanjohtaja,
joka yhtenäisti marttajärjestön.
Irja Viding Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton johtokunnan puheenjohtaja 1957-1971.
Saara Hyrkäs Marttaliiton johtokunnan puheenjohtaja 1943-1957.
Ester Reinius Marttaliiton kunniajäsen, johtokunnan puheenjohtaja 1935-1943,
Hämeen-Satakunnan Marttapiiriliiton perustaja.
Helena Virkki Marttaliiton kunniapuheenjohtaja,
Marttaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja 1935-1953.
Vieno Simonen Marttaliiton kunniapuheenjohtaja,
Marttaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja 1953-1969.
Annikki Salomaa Marttaliiton toiminnanjohtaja 1944-1947,
luotsasi järjestöä työntäyteisten jälleenrakennusvuosien aikana.
Sirkka Kouki Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton toiminnanjohtaja 1947- 1957,
suomalaisen kotitalousneuvonnan ja -opetuksen keskeinen vaikuttaja.
Manja Haltia Marttaliiton kunniajäsen,
pitkäaikainen toimihenkilö ja järjestön historiikkien kirjoittaja.
Hanni Hyöky Marttaliiton kunniajäsen,
Kainuun marttatoiminnan perustaja.
Hilja Kalliokoski Marttaliiton kunniajäsen,
Keski-Pohjanmaan Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja.
Esteri Kaijalainen Marttaliiton kunniajäsen,
Lapin Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja.
Hilkka Kivinen Marttaliiton kunniajäsen,
Uudenmaan Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1933-1953.
Inez Lindeberg Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton valtuuskunnan jäsen ja Helsingin Marttayhdistyksen puheenjohtaja.
Aino Pihanen Marttaliiton kunniajäsen,
Itä-Hämeen Marttapiiriliiton ja Lahden talouskoulun kunniapuheenjohtaja.
Klaudi Vahronen Marttaliiton kunniajäsen,
Laatokan karjalaisen marttatyön kantava voima.
Airi Kaivola Marttaliiton kunniajäsen,
Etelä-Saimaan Marttapiriiliiton pitkäaikainen puheenjohtaja.
Maija Pekkarinen Martttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton valtuuston varapuheenjohtaja 1969-1975.
Marjatta Lindeberg Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton hallituksen varapuheenjohtaja 1988-1989.
Helmi Kiviluoto Marttaliiton kunniajäsen,
Marttaliiton ja Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen sekä
Turun Marttayhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.
Karjalassa sijainneiden yhdistysten toimintaa leimasi voimakkaasti 1940-luvulle sijoittuneet kaksi evakkoreissua. Marttatoimintaa se ei kuitenkaan vähentänyt, päinvastoin. Tarve oppia uutta ja kuulua yhteen levitti toimintaa uusillekin alueille. Sodan jälkeen marttayhdistyksiä perustettiin uudella innolla kaikkiin piiriliittoihin.
Kurssitoimintaa leimasi korvikkeiden käyttö. Erityisesti evakkokodeissa ”neuvoja oli odotettu vieras ohjeineen ja neuvoineen”, kuten vasta ilmestyneessä Marttojen toimia -elokuvassa silloin osuvasti kerrottiin.
Tarvikkeista oli pulaa niin sota-aikaan kuin sitä seuranneena jälleenrakennusaikanakin. Martat yrittivät omalta osaltaan lievittää pulaa välittämällä tarvikkeita, joita oli mahdollista saada myyntiin tai jaettavaksi.
Kuvan siemenpussi on marttojen tekemä. Yhdistykset tai piirit hankkivat siemeniä isoja määriä, ja ne pussitettiiin marttailloissa tai kodeissa myyntiä varten. Näin saatiin maaseudullekin erikoisempia siemeniä.