Jo viikon sisällä siitä, kun Sivistystä kodeille -järjestö oli perustettu 29. maaliskuuta 1899 Helsingissä, siihen kuuluvia yhdistyksiä oli perustettu jo yhdeksän eri puolille Suomea.

Vuonna 1899 pääsiäinen ajoittui maaliskuun loppuun. Järjestö perustettiin kellokeskiviikkona. Kiirastorstaina pidettyyn kokoukseen osallistui runsaasti naisia, jotka olivat tulleet pyhiksi tapaamaan sukulaisiaan Helsinkiin. Matka taittui rautateitse, sillä rataverkosto ulottui Helsingistä, pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta, lähes kaikkiin isoihin kaupunkeihin. Matka lienee ollut jännittävä, sillä koko Järvi-Suomessa lunta oli 1.5–2 metriä ja Helsingissäkin vajaa metri.

Asiamieskomiteat ja lähetit aloittavat neuvontatyön

Jo Sivistystä kodeille -yhdistyksen perustamiskokouksessa Cely Mechelin esitteli järjestäytymissuunnitelman, jonka pohjalta oli tarkoituksena lähettää tiedustelijoita, eli emissarioita, eri puolille Suomea, ”innostamaan työhön sisarien hyväksi Suomen saloilla”. Lumesta ja talvesta huolimatta naiset  matkustivat ja veivät nopeasti tiedon yhdistyksen perustamisesta maakuntiin. Muulla tavoin, esimerkiksi postitse, tietoa ei uskallettukaan levittää, sillä hanke oli pidettävä salassa kunnes sille ja kokoontumisille saataisiin senaatin lupa.

Marttayhdistysten sijainti Suomen kartalla vuonna 1906. Punaisella pisteellä on merkitty toimiva ja aktiivinen yhdistys, renkaalla merkityllä paikkakunnalla Martat ovat toimineet ajoittain 1899–1906. Kartta löytyy Martta-Yhdistyksen toiminta 1899–1906 -kirjasen takakannesta.

Ensimmäiset tiedossa olevat emissariot ja heidän määränpäänsä olivat:

  • Anna Collan, Lappeenranta
  • Annie Edelfelt, Porvoo
  • Annie Furuhjelm, Tampere
  • Mary Furuhjelm, Pori
  • Fanny Gylling, Sortavala
  • Lucina Hagman, Turku ja Naantali
  • A. Hallberg, Kokkola
  • N. Heikel, Pietarsaari
  • Lilly Krogius, Hamina
  • Ida Lindström, Hämeenlinna
  • Wiwi Lönn, Jyväskylä
  • Cely Mechelin, Vaasa
  • Maila Mikkola, Hartola ja Heinola
  • Alli Nissinen, Kuopio
  • Anna Parviainen ja Niina Judin, Joensuu
  • Betsey Quist, Viipuri
  • Sofia Rein, Tammisaari
  • Ina Rosqvist, Loviisa
  • Helmi Setälä, Forssa
  • Sofia Streng, Rauma
  • Fanny Tavastjerna, Mikkeli
  • Iina Törnqvist-Tarjanne, Oulu

Kaikkiin edellä mainituista perustettiin oma asiamieskomitea, josta käsin työtä ryhdyttiin tekemään. Ensimmäinen maaseutuyhdistys eli silloinen asiamieskomitea perustettiin Raumalle ensimmäisenä pääsiäispäivänä 2. huhtikuuta 1899. Seuraavana päivänä yhdistykset perustettiin myös Haminaan, Kuopioon, Toijalaan, Turkuun ja Vaasaan. Viikon sisällä perustettiin vielä Tampereen yhdistys.

Emissarioiden tehtävä ei aina ollut helppo: esimerkiksi Lappeenrannassa tuolloin asunut rouva Anna Collan sai tehtäväkseen nostattaa henkeä Etelä-Saimaan pitäjissä, vaikkei edes kunnolla osannut puhua suomea. Colla kertoi myöhemmin, ettei halunnut luopua tehtävästä, joka kuitenkin oli isänmaan parhaaksi, vaikka hän totesikin, ettei ”pääkaupungin toimikunta oikein aavistanut, minkä raskaan taakan se pani meidän heikoille hartioillemme.”

Kuukaudessa yhdistyksiä oli perustettu Helsingin ulkopuolelle 13. Moniin kaupunkeihin perustettiin lisäksi vielä omia alakomiteoita, joiden jäsenet jalkautuvat paikkakunnan ja alueen pienempiin kuntiin ja pitäjiin. Vuoden lopussa yhdistyksiä oli 48 ja kymmenvuotisjuhlien aikaan jo 125. Tällä välin osa yhdistyksistä oli lopettanut toimintansa alkuinnostuksen hiivuttua. Näin kävi esimerkiksi Mikkelissä ja Porissa.

Vanhimpia marttayhdistyksiä perustamisjärjestyksessä

(Lista ei ole täydellinen)

Perustamispäivä Paikka Lisätietoa
2.4.1899 Rauma Sofia Strengin perustama. Perustettu myöhemmin uudelleen.
3.4.1899 Turku Lucina Hagmanin perustama. Pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut marttayhdistys.
3.4.1899 Kuopio Alli Nissisen perustama.
3.4.1899 Toijala Perustettu myöhemmin uudelleen.
3.4.1899 Vaasa Perustettu myöhemmin uudelleen.
3.4.1899 Hamina-Vehkalahti Gunilla Cleven perustama. Yhdistys jakautui myöhemmin Haminan ja Vehkalahden yhdistyksiin.
4.4.1899 Tampere Annie Furuhjelmin perustama.
5.6.1899 Sortavala Fanny Gyllingin perustama.
6.4.1899 Joensuu Anna Parviaisen ja Niina Judinin perustama.
4.8.1899 Hämeenlinna Hilda Brumerin perustama, Helsingistä lähettiläänä paikalla oli Ida Lindström.
29.8.1899 Ilomantsi
5.9.1899 Pyhäselkä
4.10.1899 Virolahti
4.11.1899 Sippola Yhdistys lakkautettu vuonna 2007.
4.12.1899 Tornio
5.12.1899 Iisalmi Jakautunut myöhemmin useampaan yhdistykseen.
1899 Kajaani
1899 Kruunupyy Toimii edelleen Marthaförbundetin alayhdistyksenä.
1899 Mikkeli Fanny Tavastjernan perustama. Perustettiin Ida Arppen koulussa. Lakkautettu 1912.
1899 Pietarsaari N. Heikelin perustama.
1899 Pori Mary Furuhjelmin perustama. Toimi korkeintaan 1904 loppuun. Perustettu uudelleen 1925.
1899 tai 1900 Valkjärvi
31.10.1900 Helsinki Helsingin marttayhdistyksen lähtökohtana pidetään Töölön ompeluseuran toimintaa. Paikallisen toiminnan aloittamisesta ja yhdistyksen perustamisesta päätettiin 31.10.1900
1900 Kokkola A. Hallbergin perustama.
1901 Karttula
1901 Leppävirta Perustettu myöhemmin uudelleen.
1901 Rautavaara
1901 Tuusniemi
1901 tai 1902 Pielisjärvi
Toukokuu 1903 Nurmes Perustettu uudelleen 1912.
1904 Pälkjärvi
Syksy 1905 Kurkijoki Perustettu Karjalassa, toiminta jatkuu nykyisin Loimaalla.
1905 Karkku
16.9.1906 Sysmä Perustettu Sysmän pankkitalolla.
1906 Nummela
1906 Orimattila
1907 Kiihtelysvaaran Keskijärvi
1907 Mulo
1908 Pornainen
1911 Kivennapa Toiminta alkoi varsinaisesti 1912. Aluksi toimittiin Kirkonkylässä ja Karvalassa, mutta pian koko pitäjä oli mukana ja yhdistyksellä oli 20 kyläkerhoa.
1911 Loviisa
1911 Porvoo
1912 Räisälä Alkuperäiset asiakirjat ovat kadonneet sodan aikana, mutta merkintöjä piiriliiton kirjoissa on ainakin jo vuodelta 1912.
1913 Ruskeala
1915 Impilahti
1916 Saarijärvi
1916 Uurainen
19.7.1917 Hankasalmi Perustettu Hankasalmen meijerin tiloissa.
1917 Pyhäkylä
1917 Oriniemi Perustettu Karjalassa, toiminta jatkuu nykyisin Punkataitumella.
1917 Salmi
1.12.1918 Sulkava
1918 Kalmari
1919 Lievestuore
1919 Rovaniemi
1919 Suistamo
1920 Ala-Kemi
1920 Paakkola
1921 Jalovaara
1921 Muurame
1921 Pitkäranta
1921 Särkisalo
1921 Varpakylä
7.5.1923 Suomussalmi Elin Malin kävi 3.5.1923 esittelemässä ja innostamassa toimintaa.
1924 Leppäniemi
1924 Muurasjärvi
1924 Skrattnäs
1924 Tiukka
1924 Soanlahti
1925 Alattu
1925 Haapamäki
1925 Isokylä (Kemijärvi)
1925 Joutsijärvi (Kemijärvi)
1925 Kemijärvi
1925 Myllypelto
1926 Kannonkoski
1926 Kaukola
1926 Kiikka
1926 Kursu
1926 Martti (Savukoski)
1926 Muuanto
1926 Rannankylä
1926 Toivakka
1927 Laitioinen
1927 Märkäjärvi (Salla)
1927 Räisälä (Kemijärvi)
1927 Salla

Vanhimpia haaraosastoliittoja (nykyisiä marttapiirejä) perustamisjärjestyksessä

(Lista ei ole täydellinen)

Perustamisaika Piiri Lisätietoa
1907 Pohjois-Karjalan haaraosastoliitto
1908 Keski-Uudenmaan Marttaliitto Aluksi liittoon kuului myös Helsinki, joka irtautui ennen vuotta 1924.
1910 Varsinais-Suomen Martat
1911 Porvoon Marttaliitto
1914 Itä-Uudenmaan Marttaliitto
1916 Länsi-Uudenmaan Marttaliitto
1916 Vaasan haaraosastoliitto Vaasan haaraosastoliitto oli jaettu suomen- ja ruotsinkieliseen yhdistykseen.
1917 Pohjois-Savon haaraosastoliitto
24.4.1917 Itä-Hämeen Marttaliitto
1920 Pietarsaaren haaraosastoliitto
1920 Karjalan kannaksen Marttaliitto
1921 Läntisen Viipurin läänin Marttaliitto
1921 Kokkolan Marttaliitto
1921 Etelä-Saimaan Marttaliitto
1922 Etelä-Pohjanmaan Marttaliitto
1926 Hämeen-Satakunnan Marttapiiriliitto