Hapanjuurileivonta on saanut kotileipureiden keskuudessa aikaan suuren innostuksen leivän leipomiseen kotona. Leipiä leivotaan, koristellaan, kuvataan ja niiden ympärille on syntynyt some-ryhmiä ja blogeja. Satavuotias Suomi sai kansallisruuan 2017. Kansanäänestyksen selväksi voittajaksi nousi perinteinen ruisleipä. Ruisleivän arvostus on ollut aina korkealla ja valinta vain lisäsi sen arvoa. Kotona ruisleivän voi leipoa hiivattomana ja suolamäärää voi vähentää – happamuus antaa makua ja suolaa vähentämällä saa leivottua sydänystävällistä ruisleipää.

Molemmat juurileivän leivontatavat vaativat harjoittelua, ohjausta ja mielellään valmiin juuren. Juurileipien leivonta pelkän reseptin perusteella on haastavaa.

Härkäpapua kasvatetaan maakunnassa ja siitä on tehty hyviä tuotteita kuluttajille. Vastuullista proteiinia pöytään -hanke on luonut reseptiikkaa härkäpavusta ja muista kasviproteiinin lähteistä. Kuluttajille härkäpapujauhojen ja muiden valmisteiden käyttäminen leivonnassa ja ruuanlaitossa on vierasta ja kursseilla nämä tuotteet tulisivat tutuiksi ja jatkossa omaan keittiöön.

Kurssit ja korona-tilanteen myötä korvaava toiminta etänä toteutettiin rahoituksella, joka saatiin Joensuun seudun Leaderilta ja Joensuun seudun maaseutupalveluilta.

Yhteystiedot:
Pohjois-Karjalan Martat ry │ kotitalousasiantuntija Tiina Anola-Pukkila │
puh. 050 448 3321│tiina.anola-pukkila@martat.fi