Maistuvat kyläjuhlat on nyt kaikkien käytössä. Selaile julkaisua ja ota käyttöön hankkeen aikana syntyneitä ideoita, oivalluksia, hyviä käytäntöjä ja reseptejä kyläjuhlien järjestämiseen yhteisöllisessä hengessä. Maistuvien kyläjuhlien tavoitteena oli jättää ruokamuistoja, jotka herättävät hymyn kasvoille ja maistuvat lähiruualle, luonnontuotteille ja tuunatulle perinteelle.

Tehdään ja syödään yhdessä pohjoiskarjalaisilla kylillä ja kylillä ympäri Suomen!

Lataa tästä Maistuvat-kyläjuhlat Pdf julkaisu

 

 

 

 

Lisätietoa Maistuvat kyläjuhlat -hankkeesta.

Yhteenveto Maistuvat kyläjuhlat -hankkeesta 1.2.2017-31.10.2019

Hankkeen julkinen kuvaus: Maistuvat kyläjuhlat -hankkeen tavoitteena on yhteisöllisyyden kehittäminen pohjoiskarjalaisella maaseudulla uudenlaisen toimijaverkoston ja yhteistyömallin avulla ruuanlaiton merkeissä.  Keskeisin yhteistyön menetelmä hankkeessa on ruoka ja sen tekeminen yhdessä paikallisesti kulttuuriperinteitä kunnioittaen ja höystäen. Haluamme herättää eloon yhdessä syömisen iloa. Hankkeessa on uusia näkökulmia yhteisöllisyyden ja kulttuuri-identiteetin vahvistamiseen ja kehittämiseen ruuanlaiton, tuunauksen ja yhteisöllisen innostamisen avulla. Järjestämme Maistuvat kyläjuhlat –tapahtumia ympäri maakuntaa ja kannustamme kyläläisiä itsenäiseen tapahtumatuotantoon opintopakettien avulla. Hankkeen tavoitteena on kutsua uusia ihmisiä mukaan oman asuinalueensa ja kylänsä toimintaan sekä herätellä lähiruuan ja luonnontuotteiden maailman pariin. Tuomme viestinnällämme esille Pohjois-Karjalaa ruokamaakuntana. Hankkeen päävastuullinen toteuttaja on Pohjois-Karjalan Martat. Maaseudun Sivistysliiton Aluejärjestö on hankkeessa osatoteuttajana.

Tiivistelmänä hankkeen loppuessa voidaan todeta Maistuvat kyläjuhlat -hankkeen toteuttaneen erinomaisesti tavoitteita. Yhteisöllisyyden kehittäminen ruuanlaiton merkeissä tavoitti yhteensä 154 organisaatiota (tavoite 70). Näistä 46 oli marttayhdistyksiä, 21 kyläyhdistyksiä ja 87 muita toimijoita, mm. lähiruokatuottajia ja hankeyhteistyökumppaneita. Toimijaverkosto oli tavoitetta ja hanketyöntekijöiden toiveitakin huomattavasti kattavampi. Ruokatuunausryhmiä toimi hankeaikana 27 (tavoite 20) ja tapahtumajärjestämiseen koulutettiin 179 henkilöä (tavoite 60).

Hankkeen toimintaa tarjottiin koko maakunnan alueelle ja kaikissa kunnissa oli jotain toimintaa, joko ruokatuunausryhmiä tai järjestyksenvalvojakoulutusta. Hanke toi koulutusta ja tapahtumia koko maakuntaan ja erityisesti maaseutualueille. Tuunausryhmiä perustettiin ja hanketta toteutettiin hyvin vaihtelevien ryhmien kanssa. Kohderyhmäksi tavoitettiin kyläläisiä, marttoja, maahanmuuttajia, lampureita, kalastuskunnan ja metsästysseuran miehiä, nuoria ja lähiruuan tuottajia. Paikalliset lähiruuan tuottajat ja välittäjät sekä mm. Makuvankkuri lähiruoka-myymäläauto osallistuivat aktiivisesti tapahtumien järjestelyyn yhdessä hanketoimijoiden kanssa. Aktivointitilaisuuksiin osallistui 1058 henkilöä.

Maistuvia kyläjuhlia järjestettiin tiettyyn päivään sidottuina tapahtumina lähinnä ensimmäisenä vuonna Suomen luonnon päivänä. Muina vuosina ja osin ensimmäisenäkin toimintavuotena kylät osallistuivat usein uudistuneella kokoonpanolla sekä uuden tiedon ja taidon myötä valmiiseen juhlaan. Maistuviin kyläjuhlissa oli koko hankeaikana 4357 henkilöä juhlijoina, joista 2013 naisia ja 1654 miehiä (vuonna 2017/2071 juhlijaa, 2018/1596 juhlijaa ja 2019/690 juhlijaa). Hankeaikana järjestettiin yhteensä 30 kertaa Maistuvia kyläjuhlia tai tuunausryhmä osallistui valmiiseen tapahtumaan ruokateemalla. Hankkeessa mukana olleet toimijat järjestivät ihan MAHTAVIA ja ihanan erilaisia juhlia – vieläkin hymyilyttää, vaikka hanketoimijat eivät läheskään kaikissa olleet paikalla. Juhlat saivat myös hienosti julkisuutta. Hankkeen koulutuksissa oli hyvin valitut sisällöt, konkreettisia asioita, joista on hyötyä ei vain yhden tapahtuman järjestämisessä vaan myös jatkossa.

Maakunnallisiin koulutuksiin osallistujia tuli eri puolilta, ei vain järjestämispaikkakunnalta. Näitä suurempia koulutuksia oli yhteensä kuusi ja niihin osallistui 170 henkilöä, aiheina Hygieniapassi, Maistuvat muonitukset, Maistuvaa kyläjuhliin tulen ääreltä eli rosvopaistia, loimukalaa ja kasvisnyyttejä sekä kaksi järjestyksenvalvoja -koulutusta ja opintomatka Ruokamatka Kauhajoen ruokamessuille. Opintomatkalla vierailtiin Kauhajoen ruokamessuilla sekä useilla lähituottajien tiloilla, maatilamatkailuyrityksissä ja myymälöissä. Koulutuksista osa on aivan uusia, kohderyhmän tarpeista syntyneitä ja ainutlaatuisia. Niiden pohjalta mm. rosvopaisti on jo kahdesti muhinut Tuopanjoella kylätapahtumassa ja perinne jatkunee yleisön vaatimuksesta.

Maistuvat kyläjuhlat osallistui useisiin maakunnan lähiruokatapahtumiin. Näissä tapahtumissa oli tärkeää verkostoiminen, hankkeen teemojen ja toiminnan tunnetuksi tekeminen. Toimme näissä tapahtumissa esille Pohjois-Karjalaa ruokamaakuntana. Mieleen jäi erityisesti Keksi-Karjalan messut Kiteellä, Liperin leipäpäivät, Osta tilalta -päivä Liperissä ja Polvijärvellä, Taitaja2019 Lähellä tuotettua -tapahtuma, Uskalin munamarkkinat, Nurmeksen Potakkajuhlat ja Villiruokafestarit Ilomantsissa. Lammasmarkkinoiden ja Karhufestivaalien kehittämisessä hyödynnettiin hankkeen osaamista. Lammasmarkkinoille kehitettiin omia leivonnaisia ja markkinat saivat tuunausryhmästä toivotun lammaskahviota pitävän ryhmän. Messuilla, tapahtumissa, markkinoilla ja muissa yleisötilaisuuksissa tavoitettiin 3780 henkilöä.

Hanke mahdollisti tutustumisen, verkostoitumisen ja yhteistyön muiden elintarvikealan hankkeiden kanssa ja tästä on hyvä jatkaa toimintaa myös järjestöille vieraammalla sektorilla.

Hanke jää elämään kylätoimijoiden käsissä Maistuvat kyläjuhlat -julkaisuna. Julkaisua painettiin 3500 kpl. Sitä on jaettu tapahtumissa ja kyläilloissa molempien hanketoimijoiden toimesta ja kaksi julkaisua postitettiin jokaiseen maakunnan marttayhdistykseen sekä jokaiselle Pohjois-Karjalan Kylät ry:n yhteyshenkilölle (350 kpl). Julkaisu on katsottavissa sähköisesti ja sitä on markkinoitu mm. marttapiireille koko maahan. Loppujulkaisu on hieno ja sisällöiltään toimiva, siitä on saatu paljon kiitosta. Siihen saatiin hyvin tiivistettyä hankkeen keskeiset asiat.

Hankkeessa tehtiin useita reseptejä, joista eniten on hyödynnetty kyläjuhlissa sultsinaräppejä. Soppatykkireseptiksi tehtiin lipstikka-kasviskeitto ja tätä reseptiä on hyödynnetty Osta tilalta -päivän lisäksi ainakin Metka-talon sadonkorjuutapahtumassa Lieksassa. Youtubessa on videot lammaskaalin ja mahallaanmakkoojien leipomisesta, joita voi hyödyntää niin kyläjuhlien valmistelussa kuin vaikkapa tulevissa koulutuksissa.

Kaikki tämä ja paljon muuta toteutettiin yhteisöllisesti, iloisella pohjoiskarjalaisella asenteella, ruokaperinnettä ja lähiruokaa kunnioittaen sekä niitä tuunaten koko Pohjois-Karjalan alueella. Ainoa haaste oli ehkä se, että monet tapahtumat sijoittuivat samoille ajankohdille, joten välillä meinasi hankkeen vetäjillä olla ruuhkaa. Mutta hyvin oli tapahtumia myös ympäri vuoden. Huippuhanke, hyvää yhteistyötä. Tehdään ja syödään yhdessä pohjoiskarjalaisilla kylillä!

Parantuneista palveluista hyötyvä väestö koostui 44 kylästä ja noin 13600 asukkaasta. Kylien asukasmäärät poimittiin Pohjois-Karjalan Kylät -nettisivuilta niiden kylien asukasmäärien mukaan, joilta osallistuttiin hankkeeseen ja joiden asukasmäärät oli ilmoitettu.  Hankkeessa tehtiin 2,6 henkilötyövuotta.

Yhteyshenkilö: Tiina Anola-Pukkila, kotitalousasiantuntija, 050 448 3321,
tiina.anola-pukkila@martat.fi