Ruokaturva

’Kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina riittävästi ravitsevaa ja turvallista ruokaa, joka mahdollistaa terveen ja aktiivisen elämän’ kuuluu ruokaturvan määritelmä.

Ruokaturva torjuu nälkää. Se koostuu ruuan saatavuudesta, ihmisen kyvystä hankkia ruokaa, ruoan käytettävyydestä ja turvallisuudesta sekä ruoan tarjonnan vakaudesta.

  • Ruokaa pitäisi olla jatkuvasti saatavilla. Ruoan saatavuus mahdollistetaan tuottamalla ruokaa omassa maassa sekä hyödyntämällä tuontielintarvikkeita.
  • Ruoan tarjonnan vakaus edellyttää ruokakriisien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Tarjonnan vakauteen voivat vaikuttaa esimerkiksi sadon menetykset luonnonkatastrofien takia tai epävakaa poliittinen tilanne. 
  • Ruoan tulee olla käytettävää ja turvallista. Tämä pitää sisällään muun muassa hygieenisen ruoan käsittelyn sekä ruoan täysipainoisen ravitsemuksellisen laadun.
  • Ihmisten kyvyllä hankkia ruokaa tarkoitetaan fyysistä ja taloudellista mahdollisuutta hankkia ruokaa.

Maailmassa tuotetaan ruokaa tarpeeksi.
Silti maapallolla asuu 815 miljoonaa ihmistä, joilla ruokaa ei ole riittävästi.
Suurimmat syyt ruokaturvattomuuteen ovat
köyhyys ja ilmastonmuutos.

Köyhyys vaikuttaa sekä ruoan riittävään määrään että sen laatuun. Ravitsemuksellisesti laadukas ruoka on monille liian kallista. Ilmastonmuutos haastaa viljelyolosuhteita ja lisää luonnon ääri-ilmiöitä. Niiden vaikutukset ovat suurimmat juuri maapallon köyhimmillä alueilla.

Ruokaturva on ongelma erityisesti useissa Afrikan maissa sekä kakkois-Aasiassa. Näillä alueilla väestö kasvaa nopeasti, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Ruokaturvaa voidaan edistää vähentämällä eriarvoisuutta ja edistämällä kestäviä elämäntapoja.

Koska maa-alan rajallisuus estää viljelymaan suuren lisäämisen, on tehokkaampien viljelytekniikoiden ja lajikkeiden kehittäminen ja käyttöönotto tärkeää. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyneen kuivuuden myötä on pyritty kehittämään kuivuutta nykyistä paremmin kestäviä viljelykasveja.
Myös satojen käsittely ja varastointi ovat tärkeitä kehityskohteita, koska usein jo tuotantovaiheessa syntyy turhaa ruokahävikkiä.

Lue lisää ruoantuotannosta täältä.