Erityisruokavaliot

Erityisruokavaliossa vältetään tiettyjä ruoka-aineita. Taustalla on yleensä jokin ruoka-aineallergia, laktoosi-intoleranssi tai keliakia.

Ruoka-aineallergia

Ruoka-aineallergia on elimistön yliherkkyysreaktio jotakin ruoan sisältämää ainetta, yleensä proteiinia kohtaan. Oireet ilmaantuvat välittömästi ruokailun jälkeen tai noin 2-4 tunnin kuluttua. Allergiaoireiden voimakkuus voi vaihdella vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi koivun siitepölylle allergiset voivat olla herkempiä tietyille ruuille koivun pölytysaikaan. Tätä kutsutaan ristiallergiaksi.
Ruoka-aineallergian hoidossa vältetään allergisoivia ruoka-aineita. Yleisiä allergeeneja ovat esimerkiksi kala, kananmuna, maito, soijapapu, äyriäiset, herne, pähkinä, manteli ja vehnä.

Laktoosi-intoleranssi

Laktoosi-intoleranssi puhkeaa yleensä koulu- tai aikuisiässä ja on elinikäinen. Sen oireita ovat ilmavaivat, ripuli, vatsakivut ja vatsan kurina. Laktoosin imeytymishäiriössä maitosokerin eli laktoosin pilkkoutuminen vähenee. Tämä johtuu ohutsuolen laktaasientsyymin puutteesta.
Hoitona on laktoosia sisältävien elintarvikkeiden yksilöllinen rajoittaminen. Useimmille sopivat vähälaktoosiset Hyla- ja Into-maitovalmisteet ja hapanmaitovalmisteet. Kypsytetyt juustot sopivat lähes kaikille. Markkinoilla on myös täysin laktoosittomia maitovalmisteita.

Maitoallergia

Maitoallergia on yleinen pikkulapsilla, mutta se menee ohi yleensä 2–3 vuoden iässä. Aikuisilla maitoallergia on erittäin harvinainen. Taipumus maitoallergiaan on perinnöllinen. Maitoallergiassa elimistö reagoi maidon proteiineihin. Oireet, esimerkiksi ihottuma, oksentelu, ripuli ja vatsakivut, aiheutuvat immunologisesta vasta-ainereaktiosta. Hoitona on maidon ja maitoproteiinia sisältävien elintarvikkeiden täydellinen välttäminen. Lapsen ruokavaliohoito toteutetaan aina terveydenhuollon ohjauksessa

Keliakia

Keliakia puhkeaa yleisimmin nuorille, mutta sen voi saada missä iässä tahansa. Keliakia on puhjettuaan elinikäinen. Oireet ovat hyvin yksilöllisiä: ripuli, ummetus, mahakivut, ilmavaivat, anemia, laihtuminen, kasvun hidastuminen, hampaiden kehityshäiriöt. Joskus keliakia voi olla hyvin vähäoireinenkin. Keliakiaa sairastavalla viljan proteiini (gluteeni) aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen, vaurioittaa suolinukkaa ja aiheuttaa ravintoaineiden imeytymishäiriön.

Hoitona on elinikäinengluteeniton ruokavaliohoito. Käytännössä vehnä, ruis ja ohra poistetaan ruokavaliosta. Kauran käyttö on useimmille keliaakikoille mahdollista edellyttäen, että hoitava lääkäri seuraa taudin kulkua. Ruokavalio aloitetaan, kun tauti on varmistettu ohutsuolikoepalasta. Hoidon avulla suolinukkavaurio korjaantuu ja ravintoaineiden imeytyminen palautuu normaaliksi.

Gluteenitonta ruokavaliota on noudatettava läpi elämän, sillä suolen limakalvo vaurioituu helposti. Ruokavaliossa riittävään kuidun saantiin tulee kiinnittää huomiota, koska se jää helposti vähäiseksi.

Vilja-allergia

Vilja-allergia on yleisempi lapsilla ja harvinainen aikuisilla. Oireina ovat iho- tai suolisto-oireet, harvoin hengitysoireet ja kasvun hidastuminen. Oireet johtuvat immunologisesta vasta-ainereaktiosta viljan proteiineille. Yleensä vilja-allergisella on myös muita ruoka-allergioita. Hoitona on määräaikainen välttämisruokavalio. Korvaavina viljoina voivat olla yksilöllisesti esimerkiksi riisi, tattari, hirssi ja maissi.

FODMAP

Herkkävatsaisella vatsavaivojen taustalla on usein ärtyneen suolen oireyhtymä. Se on melko yleinen vaiva, sillä arviolta noin 10-20% ihmisistä kärsii siitä. Ärtyneen suolen oireyhtymä ei ole terveydelle vaarallinen, mutta se heikentää elämänlaatua merkittävästi. Ärtyneen suolen oireyhtymästä voidaan käyttää myös nimitystä IBS, joka on lyhenne englanninkielisistä sanoista Irritable Bowel Syndrome.

Tyypillisinä oireina ovat ilmavaivat ja turvotus ja niistä aiheutuva kipu sekä ripuli ja/tai ummetus. Tyypillistä on se, että oireet vaihtelevat ja voivat esiintyä jaksoittain. Ajoittain saattaa olla pitkiäkin oireettomia kausia ja toisinaan oireet ilmenevät puolestaan pahempia.
Elämäntapahoito on tärkein hoitomuoto. Säännöllinen ateriarytmi, riittävä liikunta ja lepo, stressin hallinta ovat hoidon perusta. Oireita voidaan hoitaa FODMAP-ruokavalion avulla, jossa vältetään itselle sopimattomia sulamattomia hiilihydraattiyhdisteitä. Yleisimpiä oireita aiheuttavia ruoka-aineita ovat kasviksista palkokasvit, sipulit, kaalit ja sienet. Hedelmistä kivelliset hedelmät ja kuivatut hedelmät aiheuttavat usein oireita. Näiden lisäksi viljat (vehnä, ohra, ruis), laktoosi, jotkut pähkinät, makeutusaineet sekä elintarvikkeiden kuitulisät aiheuttavat oireita. FODMAP-ruokavalio toteutetaan vaiheittain ja yksilöllisesti ravitsemusterapeutin ohjauksessa.

Yleisimpiä oireita aiheuttavia ruoka-aineita ovat kasviksista palkokasvit, sipulit, kaalit ja sienet. Hedelmistä kivelliset hedelmät ja kuivatut hedelmät aiheuttavat usein oireita. Näiden lisäksi viljat (vehnä, ohra, ruis), laktoosi, jotkut pähkinät, makeutusaineet sekä elintarvikkeiden kuitulisät aiheuttavat oireita. Tarkemman listan saat esimerkiksi ravitsemusterapeutin vastaanotolta.

Palkokasvit

Ravitsemussuositusten mukaan palkokasveja suositellaan käytettäväksi säännöllisesti osana ruokavaliota eli 50-100 grammaa päivässä. Palkokasvit sisältävät huonosti imeytyviä ja siten paksusuolessa fermentoituvia hiilihydraatteja eli FODMAP-hiilihydraatteja, jotka aiheuttavat oireita herkkävatsaisille. Herkkävatsaisen kannattaa aloittaa palkokasvien syöminen kokeilemalla yhtä palkokasvia kerrallaan ja pienin annoksin, jolloin on helpompi huomata, aiheuttaako juuri jokin tietty palkokasvi ongelmia. Monesti myös fermentoidut tuotteet kuten soijapapupohjainen tempe, sopii myös herkkävatsaisen ruokavalioon.

Huomio ruoka-aineisiin

Lasten ruoka-allergiat tulee tarkistaa säännöllisesti (6-12 kuukauden välein), jotta turhia ruokarajoituksia ei jatketa