Erityisruokavaliossa vältetään tiettyjä ruoka-aineita. Ruokavalion syynä on yleensä jokin ruoka-aineallergia, laktoosi-intoleranssi tai
keliakia.

Ruoka-aineallergia

Allergia on yliherkkyyttä jotakin ruuan sisältämää ainetta, yleensä proteiinia kohtaan. Oireet ilmaantuvat välittömästi ruokailun jälkeen tai noin 2-4 tunnin kuluttua. Allergiaoireiden voimakkuus voi vaihdella vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi koivun siitepölylle allergiset voivat olla herkempiä tietyille ruuille koivun pölytysaikaan. Tätä kutsutaan ristiallergiaksi.
Ruoka-aineallergian hoidossa pitää välttää allergisoivia ruoka-aineita. Näitä ovat yleisesti esimerkiksi kala, kananmuna, maito, soijapapu, äyriäiset, herne, pähkinä, manteli ja vehnä.

Laktoosi-intoleranssi

Laktoosi-intoleranssi puhkeaa yleensä koulu- tai aikuisiässä ja on elinikäinen. Sen oireita ovat ilmavaivat, ripuli, vatsakivut ja vatsan kurina. Laktoosin imeytymishäiriössä maitosokerin eli laktoosin pilkkoutuminen vähenee. Tämä johtuu ohutsuolen laktaasientsyymin puutteesta.
Hoitona on laktoosia sisältävien elintarvikkeiden yksilöllinen rajoittaminen. Useimmille sopivat vähälaktoosiset Hyla- ja Into-maitovalmisteet ja hapanmaitovalmisteet. Kypsytetyt juustot sopivat lähes kaikille. Markkinoilla on myös täysin laktoosittomia maitovalmisteita.

Maitoallergia

Maitoallergia on yleinen pikkulapsilla ja se menee ohi yleensä 2-3 vuoden iässä. Aikuisilla maitoallergia on erittäin harvinainen. Taipumus maitoallergiaan on perinnöllinen. Lehmänmaidolle allerginen on herkistynyt maidon proteiinille. Maitoallergian oireet, esimerkiksi ihottuma, oksentelu, ripuli ja vatsakivut, aiheutuvat immunologisesta vasta-ainereaktiosta.
Maitoallergiaa hoidetaan välttämällä täydellisesti maitoa ja maitoproteiinia sisältäviä elintarvikkeita ruokavaliossa. Maitoallergisen lapsen hoitoon tarvitaan terveydenhuollon apua.

Keliakia

Keliakia puhkeaa yleisimmin nuorille, mutta sen voi saada missä iässä tahansa. Keliakia on puhjettuaan elinikäinen. Oireet ovat hyvin yksilöllisiä: ripuli, ummetus, mahakivut, ilmavaivat, anemia, laihtuminen, kasvun hidastuminen, hampaiden kehityshäiriöt. Joskus keliakia voi olla hyvin vähäoireinenkin. Keliakiaa sairastavalla viljan proteiini (gluteeni) aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen, vaurioittaa suolinukkaa ja aiheuttaa ravintoaineiden imeytymishäiriön.

Hoitona on elinikäinengluteeniton ruokavaliohoito. Käytännössä vehnä, ruis ja ohra poistetaan ruokavaliosta. Kauran käyttö on useimmille keliaakikoille mahdollista edellyttäen, että hoitava lääkäri seuraa taudin kulkua. Ruokavalio aloitetaan, kun tauti on varmistettu ohutsuolikoepalasta. Hoidon avulla suolinukkavaurio korjaantuu ja ravintoaineiden imeytyminen palautuu normaaliksi.

Gluteenitonta ruokavaliota on noudatettava läpi elämän, sillä suolen limakalvo vaurioituu helposti. Ruokavaliossa riittävään kuidun saantiin tulee kiinnittää huomiota, koska se jää helposti vähäiseksi.

Vilja-allergia

Vilja-allergia on erityisesti pikkulasten tauti ja aikuisiässä harvinainen. Oireina ovat iho- tai suolisto-oireet, harvoin hengitysoireet ja kasvun hidastuminen. Vilja-allergian oireet johtuvat immunologisesta vasta-ainereaktiosta viljan proteiineille. Yleensä vilja-allergisella on myös muita ruoka-allergioita.Hoitona on määräaikaiset ja yksilölliset rajoitukset ruokavalioon. Korvaavina viljoina voivat sopia yksilöllisesti esimerkiksi riisi, tattari, hirssi ja maissi.

Huomio ruoka-aineisiin

Lasten ruoka-allergia tulisi tarkistaa puolen vuoden – vuoden välein, ettei ruokarajoituksia pidetä yllä turhaan.

Jaa sivu