Kirjolohi on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva tuontikala, joka on nykyisin eniten Suomessa viljellyin kalalaji.

Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) on alkujaan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se kuuluu tyynenmerenlohien sukuun. Kirjolohi on pituudeltaan 40-70 senttimetriä ja painaa 1-5 kilogrammaa. Ulkonäöltään kirjolohi muistuttaa jossain määrin lohta ja taimenta. Sillä on kuitenkin pienempi pää ja lyhyempi kuono sekä korkeampi ruumiin muoto. Kirjolohi on yleisväriltään harmaa: selkäpuoli on tummanharmaa, kyljet puolestaan hopeanhohtoiset ja vatsapuoli vaalea. Kyljessä kulkee roosanpunainen, hieman violettiin vivahtava, ei-tarkkarajainen raita. Lisäksi sen selässä, kyljissä ja päässä on runsaasti mustia pilkkuja.

Elinympäristö ja kalastus

Kirjolohi on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta, josta se on tuotu Suomeen ja muualle Eurooppaan. Ensimmäisen kerran kirjolohta on tuotu Suomeen 1800-luvun lopulla. Kirjolohi ei lisäänny kovinkaan helposti Suomen vesissä, sillä kesän lämpöä ei riitä riittävän pitkään mätimunien kypsymiselle. Tämän vuoksi Suomen vesistöissä olevat kirjolohet ovat joko istutettuja tai kasvatuksesta karanneita yksilöitä.

Kirjolohta istutetaan säännöllisesti vesistöihin lähinnä virkistyskalastajien pyydettäväksi. Kirjolohi on Suomessa ylivoimaisesti eniten viljelty kalalaji, jota kasvatetaan altaissa, ”verkkokasseissa” tai kiertovesijärjestelmässä. Kirjolohi viihtyy parhaiten hapekkaassa vedessä. Se viihtyy virran väylässä, jonka vuoksi se oleskelee usein järvissä jokien ja purojen suissa tai vastaavasti lummekasvustojen lomassa.

Kirjolohi raaka-aineena

Kirjolohta on tarjolla monessa eri muodossa esimerkiksi kokonaisena, fileenä tai jollakin tavalla jalostettuna. Muodosta riippumatta se on aina perattu ja verestetty eli veri on laskettu pois. Kirjolohi sopii hyvin tarjottavaksi paistettua, grillattuna tai kylmä- tai lämminsavustettuna. Sitä voidaan tarjolla myös tuoresuolattuna eli graavattuna, tuorekypsytettynä sitruunahapon avulla tai vaikkapa keitettynä. Kirjolohi sopii hyvin myös erilaisiin patoihin tai keittoihin sekä kuorrutettavaksi.

Terveysvaikutukset

Kirjolohi on hyvä ja terveellinen ravinnon lähde. Se sisältää runsaasti hyvälaatuista proteiinia. Kirjolohi kuuluu rasvaisiin kaloihin eli se sisältää paljon hyvää rasvaa ja sitä kautta myös omega-3-rasvahappoja. Omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä verisuonten ja sydämen terveyden kannalta. Lisäksi siinä on runsaasti D-vitamiinia sekä muita vitamiineja ja kivennäisaineita.

Ympäristönäkökulma

Suomalainen kasvatettu kirjolohi on hyvä valinta ravinnoksi. Se on eettinen ja ekologinen valinta, sillä kalankasvatusta Suomessa ohjaa tiukka ympäristölainsäädäntä ja lupajärjestelmä. Kalankasvatus aiheuttaa rehevöitymistä vesistöissä. Rehevöittävää vaikutusta on vähennetty vähentämällä tuotantoa, kehittämällä rehun koostumusta ja ruokintatekniikoita. Rehussa on vähennetty kalaraaka-aineen käyttöä ja lisätty kasvisperäisten raaka-aineiden käyttöä. Lainsäädännön avulla kalojen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä voidaan ohjata ja seurata tarkasti.

Kirjolohen kasvatus aiheuttaa edelleen negatiivisia vaikutuksia paikallisesti veden ja pohjan laadulle. Tilannetta pyritään korjaamaan tulevaisuudessa siirtämällä kalankasvatusta pois herkemmiltä alueilta sekä käyttämällä rehussa enemmän Itämeren alueelta peräisin olevia raaka-aineita. Suomessa kasvatetun kirjolohen lisäksi myös ASC-sertifioitu sekä kiertovesikasvatettu kala ovat hyviä ja kestäviä valintoja.

Jaa sivu