Särjessä on järkeä! Sen käyttö on ekologisesti järkevää ja ravintoarvot ovat hyvät.

Särki (rutilus rutilus) on makean ja murtoveden kala. Särki on tavallisesti 15-25 senttimetriä pitkä ja painaa useimmiten maksimissaan puoli kiloa. Särjen tunnistaa punaisista silmistä. Sen kaikissa evissä on myös punaista väriä. Yleisväritykseltään särki on harmaa ja sille on tunnusomaista isot suomut.

Elinympäristö ja kalastus

Särki esiintyy Suomessa koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Muualla maailmalla se esiintyy lähes koko Euroopassa lukuun ottamatta Espanjaa, Italiaa ja Kreikkaa sekä Aasian länsiosissa.

Särki viihtyy makean ja murtoveden alueilla. Se ei ole kovin nirso elinolojensa suhteen. Se menestyy hyvin ja joskus liiankin hyvin: suuret särkiparvet ahmivat vesistöjen eläinplanktonin, jota ei sitten jää kasviplanktonia harventamaan. Tällöin edistyy vesistön rehevöityminen. Tästä syystä särki viihtyykin rehevissä vesistöissä, kuten lammissa, puroissa, järvissä ja meressä. Särjet liikkuvat pääasiassa parvissa, mutta yön tullen ne hajaantuvat pohjavesiin.

Särki raaka-aineena

Lämpimään aikaan pyydetty särki voi maistua mutaiselle, mutta viileään aikaan se on maukas.

Syksy on särjen sesonki aikaa. Särkeä on vieroksuttu sen ruotoisuuden takia. Särjet voi jauhaa esim. tehosekoittimella massaksi ruotoineen ja paistaa pihveiksi. Tällöin pihvien mukana saa myös kalsiumia. Särkeä voi käyttää myös fileiden muodossa ja suolatut särkifileet ovat sen yksi käyttömuodoista.

Ympäristönäkökulma

Särjen käyttöä ruokana on hyvä valinta, sillä särkikannat ovat paikoin jopa ylitiheitä. Kaiken kaikkiaan särkikannat ovat vahvoja kautta maan eikä nykyinen kalastus uhkaa niitä. Särkeä ja muita särkikaloja kannattaa suosia niiden vahvan kannan lisäksi myös siitä syystä, että ne ovat oikeaa lähiruokaa. Lisäksi ylisuuret särkikannat voivat lisätä rehevöitymistä, joten särjen käyttäminen ruokana hillitsee myös vesistöjen rehevöitymistä.

 

Jaa sivu