Maito ja maitovalmisteet sisältävät monipuolisesti ravintoaineita ja ne ovat merkittävä osa suomalaista ravitsemusta sekä ruokakulttuuria ja -historiaa.

Maito ravintona
Maito on imettävien nisäkkäiden maitorauhasessa muodostuva neste, joka sisältää kaikkia jälkeläisen tarvitsemia ravintoaineita.
Ihminen käyttää ravintona eri eläinten maitoa. Suomessa käytetään pääasiassa lehmänmaitoa.

Maito sisältää monia tärkeitä ravintoaineita kuten kalsiumia, jodia, B2- ja B12-vitamiineja, kaliumia, fosforia ja natriumia. Lisäksi maitoon lisätään D-vitamiinia.

Kaikki maitotuotteet sisältävät maitoproteiinia. Maidossa sitä on luontaisesti noin 3,3,g/100g. Maitoproteiini imeytyy hyvin ja sisältää kaikkia elimistön tarvitsemia aminohappoja.

Laktoosi on maitosokeria ja sitä on maidossa noin 5g/100g. Se on tärkeä energianlähde imeväisikäisille. Se edistää kalsiumin ja muiden kivennäisaineiden imeytymistä sekä elimistölle suotuisten maitohappobakteerien lisääntymistä suolistossa.
Laktoosi-intoleranssi on laktoosin imeytymishäiriö, jolloin laktoosia pilkkovaa laktaasientsyymiä erittyy heikentyneesti tai se puuttuu suolistosta. Oireita ovat mm. vatsan turvotus ja ilmavaivat.

Maito Suomessa
Maidolla on Suomessa pitkä historia. Jo esihistoriallisella ajalla vakiintui karjanhoito Lounais-Suomessa tärkeäksi elinkeinoksi ja sanat maito ja piimä ovat vanhoja omia kulttuurisanojamme.

1920-1930 luvuilla maidosta tuli suomalaisten lempijuoma. Tuolloin maidon herkkä pilaantuminen vaati, että maito käytettiin pian lypsämisen jälkeen.

Maitoa myytin ensin irtomaitona ja se pakattiin lasipulloihin. Pakattu kulutusmaito tuli kauppoihin 1960-luvulla, ensin muovipusseihin pakattuna, sitten pahviseen pakkaukseen.

Kevytmaito tuli markkinoille vuonna 1969 ja rasvaton maito 1980-luvulla. Ensin täysrasvaiseen maitoon tottuneet suomalaiset suhtautuivat rasvattomaan maitoon köyhien juomana, josta oli poistettu arvokas rasva. Vähitellen ja ravitsemussuositusten myötä on rasvattoman maidon maine parantunut ja sen suosio kasvanut.

Separointi: maidosta erotetaan rasva, jolloin syntyy rasvatonta maitoa ja kermaa.

Homogenointi: maidon rasvapallot pilkotaan niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisesti maidon joukossa eivätkä nouse pintaan.

Maitoja on nykyisin saatavilla täysmaidon, rasvattoman ja kevytmaidon lisäksi suuri joukko erilaisia. Maitoteknologiaa on kehitetty Suomessa pitkälle ja se on mahdollistanut muun muassa laktoosittoman maidon valmistuksen.
Teknologia on edistänyt myös turvallisuutta. Suomalainen maito on erittäin laadukasta. Maitotilojen hygieniaa on vuosi vuodelta saatu parannettua ja bakteerien määrää siten pienennettyä. Suomalaisesta maidosta 95% on parasta E-luokkaa eli se on kaksi kertaa laadukkaampaa kuin EU:n määrittämä I-luokan maito.

Yle Uutiset: Maitohyllyllä ei tarvitse pelätä – suomalainen maito on nyt laadukkaampaa kuin koskaan.

Ruoanvalmistukseen sopivat kaikenlaiset maidot. Rasvaton maito vaahtoutuu parhaiten eli se sopii hyvin esimerkiksi kahvijuomiin. Kuumennettaviin ruokiin sopii erityisesti rasvaisemmat maidot.

Säilytys
Parhaiten säilyy 0-+6 asteessa valolta suojattuna.

Pastörointi: lämpökäsittely, jossa maito kuumennetaan 15 sekunniksi vähintään 72 asteeseen, jolloin mahdolliset tauteja aiheuttavat mikrobit kuolevat. Kaikki Suomessa myytävä maito on pastöroitava.

Iskukuumennus eli UHT-käsittely: lämpökäsittely, jossa maito kuumennetaan 135 asteeseen vähintään sekunniksi. UHT-käsitelty maito säilyy kolme kuukautta huoneenlämmössä.

 

Jaa sivu