Kikherne (Cicer arietinum), eli kikkahviherne tai kahviherne, on tuhansia vuosia käytössä ollut hernekasveihin kuuluva palkokasvi. Ne sisältävät runsaasti proteiinia, kuitua ja kivennäisaineita.

Kikherne on tuhansia vuosia vanha viljelykasvi ja yleinen raaka-aine Välimeren alueen, Lähi-Idän ja Intian ruokakulttuureissa. Pääasiassa kahta erilaista kikhernettä viljellään kaupallisesti. Kabulit ovat isompia ja vaaleampia. Desi on pienempi, tummempi ja monivärisempi.

Käyttö

Kuivattuja kikherneitä suositellaan keitettäväksi noin 45-75 minuuttia, joskin idättämällä keittoaikaa voidaan lyhentää huomattavasti. Kikeherneitä tulisi liottaa ennen keittämistä 6-8 tuntia.  Kikherneet kuten muutkin pavut ja palkokasvit sisältävät terveydelle haitallista lektiiniä, jonka vuoksi keittäminen ja liotus on pakollista. Keitetyt kikherneet voi pakastaa. Ne säilyvät pakkasessa noin 4 kk.

Kaupassa (suola)liemessä myytävät kikherneet on valmiiksi keitetty, joten ne voi lisätä ruokiin sellaisenaan.

Kikherne pysyy hyvin koossa keitettäessä mutta siitä saa myös hyvin sosetta. Se soveltuu täten raaka-aineeksi moniin erilaisiin ruokiin, kuten salaatteihin, keittoihin, kastikkeisiin ja pataruokiin. Se toimii myös pihvien, pyöryköiden ja tahnojen raaka-aineena, kuten falafelit ja hummus osoittavat. Kikherneistä voidaan valmistaa jauhoa, jota voidaan falafelien lisäksi käyttää vaikkapa pastan tai leivän tekoon.

Kikhernettä saa kaupasta kuivattuna, säilykkeenä, jauhona sekä pastana.

Kikherneiden säilöntä- tai keitinlientä (aquafaba) voidaan käyttää korvikkeena munan valkuaiselle. Siitä on mahdollista valmistaa esimerkiksi marenkia.