Palkokasvit, kala, liha ja kananmuna

Palkokasvit, kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiininlähteitä. Erityisesti palkokasveja ja kalaa kannattaa suosia monipuolista ruokavaliota koostaessa.

Proteiineja kasvuun

Palkokasveja (esim. pavut, herneet ja linssit) ja niistä valmistettuja kasviproteiinituotteita suositellaan nautittavan viikoittain pääaterioilla. Ne ovat hyvä valinta sekä terveyden että ympäristön kannalta. Monet puolivalmisteet, kuten nyhtökaura, herne- ja soijarouhe ja härkäpapusuikaleet, sopivat hyvin esimerkiksi jauhelihan korvaajaksi monenlaisiin ruokiin. Palkokasvit sopivat lapsen ruokavalioon 6 kuukaudesta eteenpäin, vähän kerrallaan eri lajeihin totutellen.

Kalaruokia kannattaa suosia niiden hyvälaatuisen rasvan takia. Kalaa suositellaan syötävän vähintään 2–3 kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Tuoreen kalan lisäksi kannattaa hyödyntää edullisempia pakasteita ja kalasäilykkeitä.

Lihaa tulee nauttia maltilla, ja on suositeltavaa valita vähärasvaista naudan jauhelihaa tai broilerin ja kalkkunan jauhelihaa. Marinoituja lihavalmisteita käytettäessä ei ruokaan tarvitse lisätä suolaa, koska marinadit ovat runsassuolaisia.

Makkararuokia ei suositella aikuisväestöllekään, joten niitä tulisi antaa alle kouluikäisille vain satunnaisesti. Alle 1-vuotiaille ei anneta lainkaan makkaraa eikä leikkeleitä niiden sisältämän suolan ja nitriitin vuoksi. Makkarat ovat yleensä myös runsasrasvaisia ja niiden rasva on kovaa rasvaa.

Monipuolinen kananmuna

Kananmuna on monipuolinen raaka-aine. Keitetty kananamuna sopii sosekeiton lisäkkeeksi tai leivän päälle. Munakas on nopea ateria, kun sen höystää kalalla, kasviksilla tai broilerilla. Lisäksi munaa käytetään ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa. Aikuisille suositellaan enintään yhtä kananmunaa päivässä (ml. leivonnaisissa ja ruoanvalmistuksessa käytetyt kananmunat), joten lapsilla käytön tulisi olla tätä vähäisempää.