Puolukka

Vahapintaiset ja tummanvihreät lehdet, punaiset mehukkaat marjat ja taustalla jäkälää – mitä kaunein väriyhdistelmä syysaurinkoisessa metsässä.

Puolukka menestyy tiheässäkin metsässä, mutta se kukkii ja marjoo parhaiten paikoilla, joissa puut eivät varjosta aluskasvillisuutta. Parhaat sadot saadaan usein hakkuuaukeilta.

Puolukka-aika kestää elokuun lopulta lokakuun alkuun, ja parhailta marjapaikoilta voi saada satoa jopa 100–500 kg hehtaarilta. Puolukoita on nopea kerätä, satoa on useimpina syksyinä hyvin, ja torilta saa satoaikaan suuremmissakin erissä punaposkisia puolukoita.

Puolukassa on paljon flavonoleja, jotka toimivat antioksidantteina eli ehkäisevät solujen hapettumista. Kivennäisaineista puolukka sisältää erityisesti mangaania. C-vitamiinia on melko niukasti, 5 mg/100 g (esim. mustaherukassa 120 mg/100 g).

Puolukka sisältää enemmän luontaista sokeria kuin mustikka. Marja on kuitenkin niin hapokas, että ihmisen makuaisti ei pysty aistimaan puolukan makeutta. Marja sisältää paljon bentsoehappoa, luonnon säilöntäainetta. Sen ansiosta puolukka säilyy survottuna jääkaapissa läpi talven. Puolukka on myös melko kovakuorinen marja, joten se säilyy jääkaapissa tuoreenakin useita päiviä.

Lisäksi marjassa on esimerkiksi sitruuna-, omena-, parkki- ja salisyylihappoa. On hyvä muistaa, että puolukan ravintoainepitoisuus kasvaa sen kypsyessä eli ensin kerätään hyytelömarjat ja vähän myöhemmin muut.

Puolukka on ruoanlaitossa monikäyttöinen marja, joka sopii niin makeaan kuin suolaiseen ruokaan. Puolukasta valmistetaan perinteisesti mehuja, puuroja ja hilloja, joista hilloja tai survoksia tarjotaan usein suolaisten ruokien, kuten poronkäristyksen, kaalilaatikon sekä pinaattilettujen, kanssa. Puolukka sopii myös loistavasti makeaan leivontaa. Erityisen ihana makupari on puolukka ja kinuski.

Testaa tietosi kotimaisista punaisista marjoista alla.