Tältä sivulta löydät perustietoa ruoka-allergioista.

Mitä ruoka-allergia on? Ruoka-allergia on yliherkkyyttä jotakin ruoan sisältämää ainetta kohtaan. Se ilmenee oireiluna jollekin ruoan ainesosalle – lähes mille vain, mutta yleensä proteiinille. Oireet ovat mm. iho-, suolisto- ja hengitysoireita. Oireet voivat ilmaantua nopeasti tai viiveellä. Oireilu voi olla lievästä vakavaan tai vaaralliseen.

Allergian kehittyminen on perintö- ja ympäristötekijöiden summa. Sen perimmäistä syytä ei tiedetä.

Vaikka vanhemmat usein epäilevät ruokien aiheuttavan allergiaoireita lapselleen, vain 3–9 prosentilla imeväis- ja leikki-ikäisistä lapsista on todettu ruoka-allergia. Aikuisiässä vain 2-5 prosenttia suomalaisista saa allergiaoireita ruoka-aineista.

Niin sanottuja yleisesti allergisoivia ruoka-aineita ei ole. Mitään ruoka-ainetta ei tarvitse etukäteen varmuuden vuoksi välttää. Myöskään ruoka-aineita välttämällä raskaus- tai imetysaikana ei voida ehkäistä lapsen allergia-oireita. Itse imetys voi vähäisessä määrin suojata allergiaperimän omaavaa lasta allergisilta reaktioilta.

Sietokyky vahvistuu lapsen kasvaessa. Sietokyvyn kehittyminen on nopeinta imeväisillä ja leikki-iässä. Keskeisimpiä varhaislapsuudessa allergisia oireita aiheuttavia ruoka-aineita Suomessa ovat kananmuna, maito ja vehnä. Suurin osa lapsista kehittää kouluikään mennessä näitä kohtaan sietokyvyn. Muita ruoka-allergioita, kuten allergiaa kalalle, äyriäisille ja pähkinöille, Suomessa esiintyy harvemmin.

Ennen neuvottiin välttelemään raskauden ja imetyksen aikana sekä kiinteisiin opettelevan kohdalla tiettyjä ruokia allergioiden ehkäisemiseksi. Nykytiedon mukaan imettävän äidin ei tarvitse välttää mitään ruoka-aineita lapsen allergian ehkäisemiseksi. Turhat rajoitukset voivat jopa lisätä lapsen allergiariskiä. Jos äidillä on jokin ruoka-allergia, noudattaa hän sen mukaista ruokavaliota. Tärkeää on korvata vältettävät ruoka-aineet ravitsemuksellisesti vastaavilla: esimerkiksi, jos täytyy välttää sitrushedelmiä, saa mm. C-vitamiinia muista hedelmistä ja marjoista. Lapsen allergian kehittymisen näkökulmasta äidin ruokavaliota ei kuitenkaan rajoiteta.

Rintamaidossa on monia yhdisteitä, jotka edistävät lapsen puolustusvasteen kehittymistä. Äidin ravinto heijastuu rintamaidon monipuolisuuteen, joten tästäkin näkökulmasta ravinnon monipuolisuus on tärkeää. Kun lapsi aikanaan itse alkaa syödä kiinteitä ruokia, pätee siinäkin tämä sama monipuolisuuden sääntö. Minkään ruuan lisäämistä lapsen ruokavalioon ei tarvitse välttää tai viivästyttää edes niissä perheissä, joissa esiintyy allergioita.

Ovatko lapsen oireet allergiaa?

Ruoka-allergiaan viittaavia iho-oireita ovat mm. ihan voimakas punoitus tai lehahtelu. Jos oireet toistuvat voimakkaina ja laajalla alueella jonkin tietyn ruoan syömisen jälkeen, kyseessä saattaa olla ruokaan liittyvä allerginen reaktio. Suolisto-oireita voivat olla ripuli, oksentelu ja voimakkaat vatsakivut. Ummetus on harvoin ruoka-allergian oire.

Koska ravinnon antaminen on keskeinen osa lapsesta huolehtimista, ruokiin liittyvät oireet mietityttävät monia vanhempia. Etenkin imeväisikäisillä voi olla monenlaisia iho- ja suolisto-oireita. Se on myös aikaa, jolloin lapsi alkaa maistelemaan uusia ruoka-aineita. Kysymykset siitä, miksi lapsen iho punoittaa tai lapsi heräilee yöllä ja niiden yhteys ruokaan pohdituttavat luonnollisesti vanhempia. Ruoka-aineallergiaa epäillään erilaisten oireiden taustalla olevaksi jopa kolmasosalla lapsista. Näistä epäily varmistuu jatkotutkimuksissa kolmanneksella.

Ruoka-allergian selvittäminen

Lääkäri tekee diagnoosin oireiden sekä testitulosten perusteella. Ruoka-allergian taudinmääritys perustuu lääkärin ohjeistamaan välttämis-altistusruokavaliokokeiluun. Välttämisjakson aikana ruokavaliosta poistetaan epäillyt ruoka-aineet 1–2 viikoksi. Diagnoosi selviää altistuksessa, jossa välttämisen aikana hävinnyt oire palaa. Ruoka-allergia varmistetaan tavallisesti kotikokeilulla. Vilja- ja maitoaltistukset sekä voimakasoireiset ruoka-ainealtistukset tehdään lääkärin valvonnassa.

Allergikon ruokavalio on aina yksilöllinen ja riippuu allergian voimakkuudesta. Nykysuositusten mukaan lievissä oireissa ruoka-aineita voi nauttia oireiden sallimissa rajoissa ja useimmat allergiset sietävätkin pieniä määriä allergeenia. Pienet allergeenimäärät voivat myös ylläpitää ja tukea sietokykyä. Jos on kyse voimakkaista oireista tai ravitsemuksellisesti keskeisistä ruoka-aineista, on tarpeen hakeutua lääkäriin oikean ruokavalion löytämiseksi. Voimakkaisiin oireisiin on suhtauduttava vakavasti. Myös pitkään jatkuva ruoansulatuselimistön oireilu on aina selvitettävä lääkärin tutkimuksilla.

Allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita

Yleisesti allergisoivia ruoka-aineita ei ole. Mitään ruoka-ainetta ei tarvitse varmuuden vuoksi välttää, jos allergiaa ei ole todettu. Keskeisimpiä varhaislapsuudessa allergisia oireita aiheuttavia ruoka-aineita Suomessa ovat kananmuna, maito ja vehnä.

Maitoallergia alkaa yleensä imeväisiässä. Paranee suurimmalla osalla kouluikään mennessä. 2-3% suomalaisista imeväis- ja leikki-ikäisistä on maidolle allergisia. Eri asia kuin laktoosi-intoleranssi.

  • Eri asia kuin laktoosi-intoleranssi. Vähälaktoosiset tai laktoosittomat tuotteet eivät sovellu maitoallergiselle.
  • Ruokapakkauksen tuoteselosteessa saattaa maidon sijaan lukea pelkästään maitoproteiinin nimi, kuten esimerkiksi hera tai kaseiini.

Kananmuna-allergiaa tavataan 1–3 prosentilla suomalaisista lapsista. Atooppisesta ihottumasta kärsivät lapset herkistyvät muita useammin kananmunalle. Kananmuna-allergian oireet ovat usein välittömiä.

  • Osa kananmuna-allergisista sietää kananmunaa voimakkaasti kuumennettuna ruokalajien ja leivonnaisten valmistusaineena. Lääkäri ohjeistaa, missä muodossa ja mitä määriä kananmunaa voi käyttää.

Vilja-allergiassa tietty vilja, yleensä vehnä, ohra tai ruis, aiheuttaa suoli-, iho, tai hengitystieoireita. Vilja-allergia alkaa yleensä lapsuudessa, ja se paranee suurimmalla osalla kouluikään mennessä.

  • Eri asia kuin keliakia. Vaikka keliakia sekoitetaan joskus vilja-allergiaan, keliakia ei ole allergia vaan autoimmuunisairaus. Vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa.

Kala-allergia voi aiheuttaa voimakkaita oireita. Alkaa tavallisimmin leikki- tai kouluiässä eikä yleensä häviä iän myötä.

  • Merenelävät voivat aiheuttaa oireita myös käsittelyn kautta.

Pähkinät voivat aiheuttaa lieviä allergiaoireita siitepölyn ristiallergiana tai vakavan allergisen reaktion. Siemenallergiat ovat viime vuosina yleistyneet nopeasti.

  • Osa saa oireita vain yhdestä pähkinälajista, osalla oireita voi ilmaantua useista pähkinöistä tai siemenistä.

Palkokasveista useimmin allergisia oireita aiheuttavat maapähkinä, lupiini ja soija. Ne voivat myös reagoida ristiin keskenään.

  • Maapähkinä on yleisin allergiaa aiheuttava palkokasvi.

Lähde ja lisätietoa: Allergia-, iho- ja astmaliitto