Jos ruokaturvan määritelmä ei täyty, voidaan puhua ruokaturvattomuudesta. Sen seurauksia ovat aliravitsemus ja nälkä. Niillä puolestaan on sekä sosiaalisia että terveydellisiä vaikutuksia.

Aliravitsemuksesta on kyse silloin, kun ruoasta ei saada tarpeeksi välttämättömiä ravinteita.
Erityisen haitallista ruokaturvattomuudesta johtuva aliravitsemus on alle 2-vuotiaiden lasten kehitykselle. Aliravitsemus voi vaikuttaa sekä kognitiivisten että fyysisten ominaisuuksien kehittymiseen ja ennustaa lyhempää elinikää. Ruokaturvattomuus voi näin johtaa esimerkiksi lasten heikompaan koulumenestykseen.

Nälkä ja köyhyys linkittyvät vahvasti toisiinsa ja ilman koulumenestystä köyhyyden
kierrettä on vaikea katkaista.

Nälänhätä ja ruokaturvattomuus lisäävät maastamuuttoa. Ruokaturvattomuus on yhä
useammin syynä aseellisten konfliktien syttymiseen ja kestoon.
Konfliktien seurauksena ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan. Tällöin maanviljelijöiden työ vaikeutuu ja konfliktien loppumisen jälkeenkin ruokaturvan palautuminen voi kestää pitkään.

Ruokaturvattomuutta aiheuttavat ilmastonmuutos ja siitä johtuvat luonnon ääri-ilmiöt kuten kuivuus. Lisäksi syinä ovat muun muassa köyhyys, väestönkasvu ja konfliktit. 

Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos lisää kuivia jaksoja ja luonnon ääri-ilmiöitä. Erityisen vahva El-Nino ilmiö aiheutti kuivuutta useisiin Afrikan maihin vuosina 2015-2016. Ilmastonmuutiksen ja merivesien lämpenemisen seurauksena ilmiön uskontaan olevan voimakkaampi myös tulevina vuosina.

Myös rankkasateiden uskotaan lisääntyvän. Kasvit eivät voi hyödyntää rankkasateina
tulevaa vettä yhtä hyvin kuin pienempiä sateita. Rankkasateet aiheuttavat myös tulvia ja eroosiota. Lisäksi sadekausien ajankohta voi muuttua ja homekasvustojen riski kasvaa. Nämä haastavat ruoantuotantoa ja tuovat epävarmuutta satoihin.

Satojen epävarmuuden ja niiden menetysten vuoksi ruoan hinta voi kallistua, mikä
entisestään lisää ruokaturvattomuutta.

Kuivuus
Jo nyt on alueita, jotka kärsivät viljasatoihin vaikuttavasta kuivuudesta ja kuivuuden odotetaan lisääntyvän erityisesti ilmastonmuutoksen myötä. Maat, jotka ovat riippuvaisia omasta maataloudestaan ovat haavoituvaisimpia kuivuudelle. Kokonaisia satoja saatetaan menettää kuivuudesta johtuen.

Satojen uskotaan pienenevän ilmastonmuutoksen (kolmen asteen lämpötilannousu) seurauksena Välimeren maista etelään jopa 50%. Poikkeuksia ovat Argentiinan länsirannikko ja muutama koillis-Afrikan maa, joissa satojen uskotaan kasvavan. Myös suuri osa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa tulee  hyötymään ilmastonmuutoksesta; satojen uskotaan kasvavan esimerkiksi Pohjolassa jopa 50%.

Ruokaturvattomat alueet kärsivät usein puhtaan veden puutteesta, mikä kasvatta saastuneen vedenkäyttöä juomavetenä ja lisää riskiä saada tauteja.

Köyhyys
Köyhyys ja ruokaturvattomuus liittyvät vahvasti toisiinsa. Vaikka ruokaa olisikin saatavilla,
kaikilla ei ole varaa ostaa sitä. Halvempi ruoka ei puolestaan aina täytä ravitsemuksellisia vaatimuksia.

Maatalous on edelleen pääasiallinen elinkeinonlähde kehitysmaissa. Maatalouden ja erityisesti
pienviljelyn tukemisella voitaisiin parantaa köyhien asimaa näissä maissa. Kehitysmaiden maatalouden on vaikea kilpailla maailmanmarkkinoilla, koska teollisuusmaissa maataloutta tuetaan rahallisesti.

Väestönkasvu
Maailmanväestön oletetaan kasvavan 9,3 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä
80% maailman väestöstä asuu kehittyvissä maissa. Esimerkiksi Afrikan väestön ennustetaan nelinkertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä. Väestö kasvaakin lähes ainoastaan kehittyvissä maissa, joissa köyhyys ja ruokaturva ovat ongelmia.
Kasvava väestö aiheuttaa suuren paineen ruoantuotannolle, otta ruokaturva voitaisiin saavuttaa kaikkialla maailmassa. Haastavuutta ruoantuotantoon lisää Afrikan kuuluminen alueeseen, jossa kuivuuden uskotaan lisääntyvän.

Konfliktit 
Konfliktit ovat yksi syy ruokaturvattomuuteen ja ruokaturvattomuus on yhä useammin syynä aseellisten konflikstien syttymiseen sekä niiden kestoon. Lisäksi edellä mainitut ruokaturvattomuuden syyt ovat usein osa syynä myös konfliktien syntyyn.

Konfliktien aikana ruoantuotanto vähenee ja ruoan saatavuus muuttuu haastellisemmaksi.
Ruokaturva ei myöskään palaudu heti konfliktin päättymisen jälkeen, koska maatalous elpyy hitaasti.

 

 

 

Jaa sivu