Hillot, mehut ja soseet ovat tuttuja kotisäilykkeitä, joiden hyvää makua yhä arvostetaan. Mitä olisivatkaan letut ilman kotoista mansikka- tai vattuhilloa ja kuinka ankeaa kuumepotilaan olo ilman kuumaa mustaherukkamehua!

Hilloon käytetty sokeri on tärkeä tekijä säilyvyyden kannalta. Sokeri sitoo suurimman osan marjojen vedestä ja näin homeiden, hiivojen ja bakteereiden toiminta estyy. Hillon keittämisen aikana kuumuus ja marjojen happo pilkkovat sakkaroosia fruktoosiksi ja glukoosiksi, jolloin syntynyt glukoosin ja fruktoosin seos eli inverttisokeri sitoo vielä enemmän vettä kuin pelkkä sakkaroosi.

Sokeria käytetään hillojen lisäksi esimerkiksi seuraavissa säilykkeissä:

  • Soseet omenoista, herukoista, karviaismarjoista, luumuista, ruusunmarjoista ja monista muista marjoista ja hedelmistä.
  • Marmeladit ovat soseita kiinteämpiä ja niitä voidaan valmistaa monenlaisista marja- ja hedelmäsoseista. Keittoaika on jonkin verran pitempi kuin soseita valmistettaessa.
  • Hyytelön valmistukseen sopivat parhaiten runsaasti pektiiniä sisältävät, happamat marjat ja hedelmät. Pektiinipitoisuus on suurin vähän raaoissa ja juuri kypsyneissä marjoissa ja hedelmissä.
  • Nektari on jauhamalla tai soseuttamalla valmistettu sakea juoma,
    jossa on mukana marjojen tai hedelmien hedelmäliha.
  • Mehua voi tehdä kaikista marjoista ja hedelmistä joko höyryttämällä tai keittämällä. Jos marjoja on paljon, höyrymehun valmistaminen on vaivattominta.