Vauvavuonna rinta- tai äidinmaidonkorvikeruokinnasta siirrytään vähitellen kiinteään ruokaan. Eri ikäkausina lapsen ruokavaliossa on omat erityispiirteensä. Kasvaessaan lapsi opettelee omatoimista ruokailua ja pöytätapoja.

Tältä sivulta löydät tietoa ja vinkkejä vauva-ajan ruokailuun seuraavasti:

  • 4-6 kuukauden iässä
  • 6-10 kuukauden iässä
  • 10-12 kuukauden iässä
  • Tee itse vauvanruokaa

4-6 kuukauden iässä

Täysimetystä suositellaan 4-6 kk ikään. Imetystä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen halutessa pidempäänkin. Kiinteää ruokaa ei tarjota alle 4 kk ikäiselle.

Äidinmaidonkorvikkeet on kehitetty alle 6 kuukauden ikäisille, joita ei imetetä tai jotka eivät saa riittävästi äidinmaitoa.

Lapselle, jota ei imetetä, aloitetaan kiinteät ruoat noin 4 kk iässä: yksilöllisten valmiuksien mukaan ensin soseruoalla ja sormiruokiin tutustutaan myöhemmin, noin kuuden kuukauden iässä.

Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa noin puolen vuoden iästä lähtien.

Tutustumisruokia eli 1/2 tl – 2 tl maisteluannoksia voidaan tarjota monipuolisesti 4-6 kuukauden iässä vauvan yksilöllinen kehitys ja valmiudet huomioiden. Täysimetetyilläkin lapsilla kiinteiden ruokien pienet makusteluannokset 4-6 kk iässä totuttavat eli altistavat suolistoa ruoka-aineille. Se parantaa sietokykyä ja vahvistaa immuunipuolustuksen kehitystä. Maisteluannokset eivät korvaa imetystä ja ne tarjotaan imetyksen jälkeen.

Kiinteiden ruokien aloittamisen edellytykset:
  • Vaadittavat taidot ovat samat, aloitettiinpa ruokailu soseilla tai sormiruoilla.
  • Vauva osaa kannatella itseään, kannatella päätään.
  • Vauva osaa istua pystyasennossa syöttötuolissa tai aikuisen sylissä.
  • Vauva hallitsee pään liikkeitä ja pystyy koordinoimaan silmiään.
  • Käden ja silmän koordinaatio toimii eli vauva alkaa tavoitella ja viemään kohti suuta esineitä.
  • Vauva on kiinnostunut ruoasta ja osoittaa kiinnostusta syömistä kohtaan. Hän yrittää tarttua ruokiin ja seuraa kiinnostuneena toisten ruokailua.
  • Hän osaa käsitellä ruokaa suussaan niin, ettei työnnä kielellään kaikkea ruokaa pois suustaan. Toisin sanoen, lapsi osaa niellä ruokaa.

6 kk jälkeen ruoka-annosten kokoa kasvatetaan vähittäin.

Äidinmaito tai äidinmaidonkorvike (vastaavaa tuotetta 6–12 kuukauden ikäiselle lapselle kutsutaan vieroitusvalmisteeksi) on ensisijainen ravinnonlähde 1-vuoden ikään saakka, vauvan ruokailutavasta riippumatta.

Ensimmäiset makuannokset

Uusia ruoka-aineita tarjotaan vauvalle alusta alkaen monipuolisesti. Minkään ruoan kokeilemista ole syytä viivästyttää edes niissä perheissä joissa esiintyy allergiaa.

Huomioi kuitenkin alle 1-vuotiaan ruokavaliossa vältettävät ruoka-aineet. Ne ovat huonosti sulavia tai sisältävät vauvalle haitallisia aineita. Löydät listauksen vältettävistä täältä.

Kun halutaan totuttaa lasta uusiin makuihin, makuannoksiksi sopivat aluksi kasvikset, marjat ja hedelmät. Ruoka tarjotaan vauvalle hienojakoisena ja melko löysänä soseena. Uutta makua annetaan aluksi vain pieninä annoksina. Lapsi tarvitsee yksilöllisesti jopa 10–15 maistelukertaa, ennen kuin hän tottuu uuteen makuun. Tärkeää on ruokahetkien sanoittaminen ja ruokapuhe.

Aluksi kasvikset on hyvä tarjota kypsennettyinä soseina, jolloin niiden sulavuus on parempi. Marjoja ja hedelmiä tarjotaan soseina, raasteina ja tuorekiisseleinä.

6-10 kuukauden iässä

Yli puolivuotias vauva syö jo monta sose-, sormiruoka- ja puuroateriaa päivässä. Lapsi tutustuu perheen ruokamaailmaan. Sose- tai sormiruokia tarjotaan perheen pääaterioilla, puuroa aamu- ja iltapalaksi sekä marja- ja hedelmäruokaa välipalaksi.

Ruokavaliota monipuolistetaan imetystä turvaten. Kiinteän ruoan lisääntyessä äidinmaito-/vieroitusvalmistemäärät vastaavasti vähenevät. Lapsen monipuoliset ateriat ovat tärkeitä syömisen ja nielemisen opettelussa. Tärkeää on myös ruokapuhe ja ruokien nimeäminen.

Puolen vuoden iässä lapselle sopivat jo monipuolisesti kasvikset, viljavalmisteet, liha, kala ja kananmuna sekä marjat ja hedelmät.

Palkokasveja, kuten herneitä, linssejä, papuja voidaan tarjota lapselle puolen vuoden iästä alkaen. Niiden tarjoaminen kannattaa aloittaa vähitellen ruoan osana. Se helpottaa vauvan suoliston tottumista palkokasveihin.

Pieni lapsi tarvitsee energiaa ja myös rasvaa suhteessa enemmän kuin aikuinen. Vauva saa runsaasti hyvälaatuista rasvaa äidinmaidosta tai äidinmaidonkorvikkeesta/ vieroitusvalmisteesta. Rasvan laatu on tärkeä. Lapselle joka syö hyvin, lisärasvaa ei tarvitse antaa. Mutta jos lisärasvan tarvetta on, on parasta lisätä lapsen ruokaan tilkka rypsiöljyä.

Vauvalla ei tarjota pannulla paistettua ruokaa vaan keitettyä tai höyrytettyä tai uunissa paistettua. Pannulla paistettu ja rasvainen ruoka eivät huonon sulavuuden takia sovi vauvan ruoaksi.

Sormiruokaa

Noin puolen vuoden ikäisenä vauva on yleensä valmis siirtymään aterioimaan pöydän ääreen syöttötuolissa istuen. Lapsen yksilölliset valmiudet määrittävät sormiruokailun aloitusajankohdan. Lue lisää sormiruokailusta täältä.

10-12 kuukauden iässä

Samaa ruokaa vauvalle ja koko perheelle. Vähitellen ensimmäisen ikävuoden loppupuolella lapsi voi siirtyä syömään samaa ruokaa kuin muu perhe.

Useimmat keitot, pataruoat, laatikkoruoat ja kastikkeet sopivat kaikille. Vauvan ruoka erotetaan ennen suolaamista ja voimakasta maustamista ja soseutetaan tarvittaessa. Yhteinen ruoka helpottaa ruoanvalmistusta ja houkuttelee lasta maistamaan uusia ruokia.

Kun lapsi siirtyy kiinteisiin ruokiin, ne tarjotaan lautaselta. Jos käytetään purkkiruokia, nekin on hyvä tarjota lautaselta. Miellyttävä tunnelma ja iloinen kattaus lisäävät syömisen nautintoa. Ruokien nimeäminen ja ruokapuhe on tärkeää.

10-12 kk esimerkkiateriat 
  • Aamupala: Puuro + marja-/hedelmäannos
  • Lounas: Kasvis-/kala-/liharuoka, tuoreraaste/salaatti
  • Välipala: Marja-/hedelmäannos
  • Päivällinen: Kasvis-/kala-/liharuoka, tuoreraaste/salaatti
  • Iltapala: Puuro + marja-/hedelmäannos
  • Muina ruokina äidinmaito/vieroitusvalmiste lapsen viestien mukaisesti.
Maitoa vuoden iässä

Kun lapsi on yli 10 kk:n ikäinen, annetaan makuannoksina maitovalmisteita. Rasvattomat ja vähärasvaiset, maustamattomat viilit, jogurtit, rahkat ja piimä sopivat totutteluun. Maitoa voi aluksi käyttää kuumennettuna lapsen ruoissa. Lapsi tarvitsee noin 4 dl maitoa päivittäin. Määrään luetaan äidinmaito, maito, äidinmaidonkorvike ja hapanmaitovalmisteet. Rasvaton maito on suositeltava maito koko perheelle. Ruokapöydässä juomat juodaan jo pienestä pitäen nokkamukista tai mukista.

Tee itse vauvanruokaa

Pienen lapsen ruoka tulee edullisemmaksi valmistaa itse raaka-aineista kuin ostaa valmiina. Pikkulasten ruokavalmisteiden hintataso on korkea verrattuna raaka-aineiden hintaan. Kun vauvalle tarjotaan itsetehtyjä soseita, hän tottuu pienestä pitäen puhtaisiin makuihin ja kotiruokaan. Itse tehty ruoka on yhtä ravitsevaa ja turvallista kuin kaupasta ostettu.

  • Yhden kaupasta ostetun liha- tai kala-kasvissoseen hinnalla saa valmistettua kotitekoista sosetta viisinkertaisen määrän
  • Yhden kaupasta ostetun kasvissoseen hinnalla saa valmistettua kotitekoista nelinkertaisen määrän
  • Lue lisää Edullinen kotiruoka -sivuiltamme.

 

Useampi annos kerralla

  • Jos käytössäsi on pakastin, voit valmistaa vauvan ruokaa kerralla isomman annoksen ja pakastaa sen. Sarjatyö helpottaa ruoanvalmistusta.
  • Pakkaa valmiit liha- ja kasvissoseet kerta-annoksina esimerkiksi jääpalarasioihin tai vauvanruokatölkkeihin.
  • Jäähdytä sose nopeasti viileässä, esim. upottamalla sosekattila kylmään veteen.
  • Merkitse pakkauksiin ruoan nimi ja valmistuspäivä. Valmis ruoka säilyy pakkasessa muutaman kuukauden.
  • Lämmitä soseet pakkauksissaan kuumassa vedessä, kattilassa pienessä vesitilkassa tai lautasella mikroaaltouunissa.

 

Ruokaseikkailu alkaa! Vinkkejä alle 1-vuotiaan ruokailuun: