Lohi

Lohi on yksi eniten viljellyistä kalalajeista ja haluttu saaliskala. Se on tärkeä ja maukas ruokakala.

Lohi (Salmo salar) on vaelluskala, joka kuuluu lohikalojen heimoon. Lohi on tavallisesti 70-110 senttimetriä pitkä ja painaa 3-27 kilogrammaa. Lohi on ulkonäöltään paljon taimenen näköinen, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Lohi on rakenteeltaan solakka, pitkä ja vahva. Se on kirjolohen tapaan yleisväritykseltään harmaa. Selkäpuoli on tummanharmaa, kyljet hopeanhohtoiset ja vatsanseutua vaalea. Lohella on kylkiviiva, jonka yläpuolella on mustia pieniä täpliä.

Elinympäristö ja kalastus

Lohi on vaelluskala, joka on alun perin kotoisin viileiden Pohjois-Atlantin vesien ja niihin virtaavien jokien alueelta. Lohesta on kaksi ekologista muotoa. Meriloheksi kutsutaan mereen vaeltavia lohikantoja ja järvilohiksi puolestaan sellaisia lohikantoja, jotka elävät koko elämänsä sisävesissä.

Merilohi on levittynyt melko laajalti koko Euroopan alueella oleviin merialueisiin ja niihin laskeviin jokiin sekä Britteinsaarien ja Islannin joissa. Merilohta esiintyy myös Yhdysvaltojen pohjoisosien ja Grönlannin välisiltä merialueilta. Järvilohta esiintyy pääasiassa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän sisävesissä.

Suomessa lohta tavataan koko Itämeren alueella ja jokisuissa istutuksen ansiosta ja järvilohta puolestaan luonnostaan Vuoksen vesistöissä. Jokien patoaminen ja valjastaminen vesivoiman käyttöön on tuhonnut lohen luonnollisia lisääntymismahdollisuuksia. Lohikantoja pidetään nykyisin yllä paljolti poikaskasvatuksen ja niiden istutuksen avulla.

Lohi on maailmanlaajuisesti kalanviljelyn yksi eniten tuotetuimmista kaloista. Tämän lisäksi se on tärkeä ja haluttu saaliskala. Lohen kalastusta säädellään tarkoin niin ajallisesti kuin määrällisestikin. Avomerellä lohta pyydetään ajoverkoilla ja -siimoilla. Rannikolla kalastukseen käytetään usein rysiä.

Lohi raaka-aineena

Lohi on arvokas ja maukas ruokakala, jonka liha on rasvainen ja maukas. Luonnonlohen liha on väriltään haaleampi kuin kasvatetun lohen. Kasvatettu lohi on voimakkaan punalihainen, kun taas luonnonlohen liha on väriltään vain hieman punertavaa.

Lohta on myytävänä niin kokonaisena kuin fileinäkin ja tarjolla on usein myös lohimedaljonkeja sekä valmiiksi tuoresuolattua eli graavattua lohta. Lohi on monipuolinen raaka-aine, joka sopii käytettäväksi graavattuna, uunissa kypsennettynä, loimutettuna tai savustettuna, laatikkoruoissa tai keiton osana.

Säilytys

Tuoreen kalan säilytyslämpötila on sama kuin sulavan jään, eli mahdollisimman lähellä nollaa astetta. Kotioloissa tuore kala kannattaakin valmistaa ruoaksi vuorokauden sisällä ostohetkestä. Savustettu tai paistettu kala sen sijaan säilyy pari kolme päivää.

Terveysvaikutukset

Lohi on rasvainen kala ja se sisältää runsaasti pehmeää rasvaa. Lohi sisältää paljolti terveydelle eduksi olevaa omega-3-rasvahappoja, jotka vähentävät sydän- ja verisuonitautiriskiä. Lohi sisältää runsain mitoin hyvää proteiinia, D-vitamiinia ja muita vitamiineja sekä joukon kivennäisaineita.

Lohen käyttöä kohtaan on esitetty rajoituksia. Itämeressä vapaana kasvanutta lohta tulisi syödä korkeintaan 1-2 kertaa kuukaudessa siihen kertyneiden dioksiinin vuoksi. Kasvatettuun loheen näitä dioksiinipitoisuuksia kertyy vain vähän, koska kasvatusrehu on tarkoin valvottua.

Ympäristönäkökulma

Lautaselle kannattaa valita ASC-merkittyä luomulaatuista lohta. Luomulaatuinen kasvatettu lohi on kestävä valinta, sillä rehuna käytetään ekologisesti tuotettua luomulaatuista rehua, joka ei sisällä lisäaineita tai keinotekoisia väriaineita. Kasvatuksessa käytetään isompia altaita, jolloin lohilla on enemmän tilaa uida. ASC-sertifikaatti varmistaa, että kasvatus tapahtuu tiukkojen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävien kriteerien mukaan.

Lohenkasvatuksessa on kuitenkin lukuisia ongelmia. Rannikolla sijaitessaan lohenkasvatuslaitokset saattavat levittää erilaisia tauteja ja loisia luonnonkaloihin. Karanneet yksilöt saattavat lisääntyä luonnonlohien kanssa, mikä heikentää luonnonkantojen perimää. Lohenkasvatus aiheuttaa vesistöihin myös ravinnekuormitusta aiheuttaen vesistöjen rehevöitymistä.

Lohta ostaessaan kannattaa suosia kasvatettua, sillä vapaana kasvavat lohikannat on luokiteltu uhanalaisluokituksessa vaarantuneiksi. Erityisesti Itämeren lohikannat ovat kärsineet liikakalastuksesta ja lohikantoja ovat heikentäneet entisestään jokien patoaminen ja perkaus sekä ihmistoiminnan aiheuttama kuormitus. Pitkäsiimakalastus on erityisen ongelmallinen kalastustapa, josta Suomi on luopunut kokonaan Itämeren pääaltaalla. Ongelmalliseksi siitä tekee sen, että sillä pyydystäessä saalista ei voi valikoita ja mukaan tarttuu alamittaisia lohia ja muita mereneläviä.

Nämä seikat huomioiden luomulaatuisen ja ASC-merkitys kasvatetun lohen valinta on eettisesti ja ekologisesti kestävin valinta.