Ohra (Hordeum vulgare) on vanhimpia viljeltyjä viljalajeja, jota viljellään nykyään pääasiassa eläinten rehuksi. Se on kuitenkin kuulunut vahvasti vanhaan perinteiseen ruokakulttuuriin.

Ohran sääolosuhteet

Ohra menestyy hyvin Suomen kaltaisissa sääolosuhteissa, ja se onkin laajimmin Suomessa viljelty viljalaji. Ohraa viljellään pääasiassa eläinten rehuksi, mutta sitä käytetään jonkin verran myös ihmisravintona. Rehuksi meneviä ohralajikkeita viljellään koko Suomessa, mutta eniten kuitenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Mallasohran viljely painottuu lähinnä Etelä-Suomen alueelle. Ohra kylvetään aina keväisin ja korjataan syksyisin.

Ohra eli pelto-ohra on heinäkasvien heimoon kuuluva tuulipölytteinen viljelykasvi. Ohrasta on kahdenlaisia muunnoksia, jotka eroavat tähkän tähkylöiden rivimäärän suhteen. Toisessa tähkylät ovat kahdessa rivissä, kun taas toisessa ne ovat 4-6 rivissä.

Ohran tärkeimpänä tuntomerkkinä ovat pitkät vihneet. Ylemmät vihneet ovat alempia vihneitä lyhyempiä niin, että ne yltävät kaikki samalle tasolle. Ohran kypsyessä tähkä taipuu alaspäin. Ohran korsi on 70-85cm pitkä.

Ohra on vanhimpia viljeltyjä viljalajeja, jota on alun alkaen viljelty Lähi-Idän alueella. Alkuun ohra oli kaksirivistä, mutta myöhemmin siitä ilmestyi myös kuusirivinen versio.

Terveyttä ohrasta

Ohralla on monipuolisesti terveysvaikutuksia. Se sisältää runsaasti liukoista kuitua, jotka vaikuttavat sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Liukenematon kuitu alentaa kolesterolia ja alentaa riskiä sairastua diabetekseen sekä vaikuttaa verensokerin nousuun ja hidastaa hiilihydraattien imeytymistä. Ohratuotteet sopivat hyvin diabeetikoille ja sen riskiryhmään kuuluville. Ohra edesauttaa muiden viljojen tapaan ruoansulatusta ja se lisää myös hyvälaatuisten bakteerien kasvua. Lisäksi se sisältää joukon vitamiineja ja kivennäisaineita.

  • Ohran liukeneva kuitu alentaa kolesterolia.
  • Ohra on ihanteellinen sokeriaineenvaihdunnalle hidastaen ja tasoittaen verensokerin nousua.
  • Ohra edistää ruoansulatusta.

Ohra ruoanvalmistuksessa

Ohrasta voidaan valmistaa erilaisia jauhoja, tärkkelysjauhoja, ryynejä, suurimoita sekä maltailta. Ohrajauhoista leivotaan perinteisesti kahdenlaisia leipiä. Toiset ovat kohottamattomia, kuten rieskoja, kun taas toiset ovat kohotettuja, kuten ohralimput. Ohrasuurimoista valmistetaan perinteisesti ohrapuuroa, joka on perinteisen joulupuuron ikivanha alkuperäinen versio. Ohrahelmiä voidaan käyttää lisukkeena riisin tapaan ja ohraryyneistä voidaan puolestaan valmistaa risoton tyyppistä ruokaa, jota kutsutaan ohratoksi. Ohratärkkelystä voidaan käyttää maissi- ja perunatärkkelyksen tapaan leivontaan ja erilaisten kastikkeiden suurustamiseen.

Oluen teossa käytetään raaka-aineena yleisimmin ohramaltaita, johon ohra sopii ominaisuuksiensa vuoksi parhaiten. Ohran elintarvikekäyttö kohdistuukin suurimmaksi osaksi oluen valmistamiseen. Ohramaltaita voidaan oluen lisäksi käyttää leivän leivonnassa.

Jaa sivu