Lapsen ruokahalu vaihtelee päivittäin ja kausittain. Lapsen ruokahaluun vaikuttavat mm. kasvunopeus, ulkoilu, päivärytmin vaihdokset, unen määrä ja terveydentila. Epäsäännöllinen ruokarytmi ja aterioiden korvaaminen esimerkiski juomilla häiritsee helposti lapsen herkkää ruokahalun säätelyä.

Syömiseen liittyy paljon tunteita fyysisen tarpeen lisäksi. Syömättömyydellään tai vaativuudellaan lapsi voi asettua koko perheen johtajaksi, joka saa muut toimimaan mielihalujensa mukaan.

Leikki-ikäisen ajoittaiset syömispulmat:

  • ruokahaluttomuus,
  • valikoiva ruokailu,
  • syömisestä kieltäytyminen,
  • syötäväksi kelpaamattomien esineiden syöminen,
  • salasyöminen,
  • häiriköinti ruokapöydässä tai
  • ahmiminen tai liikaa syöminen.

Pulmat ohimeneviä

Useimmat syömisen hankaluudet ovat ohimeneviä ja liittyvät lapsen kehitysvaiheisiin. Syömispulmat voivat liittyä lapsen normaaliin itsenäistymiseen ja aikuisten toiveiden ristiriitoihin. Lapsi voi valikoida ruokaansa normaalia enemmän tai kieltäytyy syömästä saadakseen huomiota. Neuvolan, päivähoidon ja vanhempien yhteistyöllä pulmat yleensä hoituvat.

Monipuolista ruokaa tarjolle

Tilapäistä ruokahaluttomuutta esiintyy usein esimerkiksi nuhan, kuumeen ja korvatulehduksen yhteydessä. Ruokahalu palautuu lapsen parantuessa. Lapsi voi syödä viikonkin hyvin yksipuolisesti. Elimistön ravintoainevarastot riittävät kattamaan tällaisen normaalin vaihtelunaikaisen tarpeen. Tärkeintä on, että yksipuolisesta syömisestä huolimatta tarjolla on monipuolinen valikoima ruokia.

Lapsen pituuden ja painon seuranta on tärkeää, jotta nähdään, saako lapsi tarpeeksi ruokaa. Lapsi voi olla hoikka tai vähän tukevampikin, kunhan kasvu on tasaista.

Aikuiset huolehtivat siitä, että lapselle on tarjolla monipuolista ja maukasta ruokaa. Lapsi itse päättää kuinka paljon hän syö. Lasta ei saa pakottaa syömään. Jos aikuiset reagoivat liian herkästi normaaliin syömisen vaihteluun, voi seurauksena olla, että pienestä pulmasta tulee suuri ongelma.

Syömispulmia aiheuttavat voi helposti aiheuttaa

  • lapsen liiallinen ohjailu,
  • tarjottavien ruokien rajoittaminen,
  • jatkuva lapsen puolesta päättäminen tai
  • syömään pakottaminen

Myönteinen ilmapiiri saa ruoan maistumaan

Ruokailutilanteen ilmapiiri vaikuttaa siihen, miten lapsi syö ja mistä ruoista hän oppii pitämään. Yhdessä tehty ja nautittu ruoka on mukavaa yhdessä oloa niin oman perheen, kuin ystävien ja sukulaisten kanssa.

Hyvästä käytöksestä kiittäminen on lapselle parempi kuin kiellot, käskyt ja uhkaukset. Myönteinen palaute lisää mieltymystä syötyyn ruokaan. Pöydässä yhdessä viihtyminen on tärkeintä.

Ruokailutilanteen paineita voidaan vähentää tunteiden ja toiveiden yhteisellä erittelyllä, syömistilanteen rauhoittamisella, ruoanvalmistajan työn helpottamisella sekä kotitöiden jakamisella perheenjäsenten kesken.

Työpäivän jälkeen pieni levähdystauko, lapsen ikävän lievittäminen vanhemman sylissä ja tarvittaessa pieni purtava, esim. kasvislohko tai hedelmä, on usein tarpeen ennen päivällisaterian valmistamista.

Nopeiden ruokalajien valitseminen, esivalmisteleminen, ruoanvalmistuksen järkeistäminen sekä puolivalmisteiden tai valmisruokien käyttäminen helpottavat ruoanvalmistusta arkena ja antavat lisää aikaa muuhun toimintaan.

Selkeät säännöt

Leikki-ikäinen tarvitsee selvät ohjeet ruokailussa toivotusta ja sopimattomasta käyttäytymisestä. Aikuisten johdonmukaisuus ja esimerkki tekevät ruokailutilanteesta lapselle turvallisen. Ruokarajat auttavat tasapainottamaan lapsen valintoja: Esimerkiksi makeisia saa vain sovittuina aikoina, keksejä ja muuta hyvää ei ole houkutuksena eikä janojuomana ole maitoa eikä makeaa mehua.

Palkitse muulla kuin ruoalla

Ruoalla palkitsemista ja rankaisemista on syytä välttää. Palkkioksi saatujen ruokien miellyttävyys kasvaa. Jos lasta palkitaan ruoalla, se on viisainta olla jotain terveellistä kuten hedelmä. Rankaiseminen ja pakottaminen voivat vaikuttaa kielteisesti ruoanvalintaan.

Jaa sivu