Kompostointi on kätevä tapa hoitaa puutarhassa ja keittiössä syntyvät jätteet. Kompostimullassa kasvien ottamat ravinteet palaavat takaisin puutarhaan ja lähtevät uuteen kiertoon.

Puutarhajätteen kompostointi onnistuu avokompostissa eli kompostikasassa sekä avoimessa tai kannellisessa kehikossa ja puutarhajätekompostorissa. Keittiöjätteille on hankittava umpinainen kompostori, johon  jyrsijät ja linnut eivät pääse. Keittiöjätteen sekaan voi laittaa myös puutarhajätettä, mikäli kompostiin sitä mahtuu. Ympärivuotiseen kompostointiin tarvitaan lämpöeristetty kompostori. Uuden kompostin perustajan kannattaa tutustua kotipaikkakunnan tai mökkikunnan kompostointimääräyksiin. Määräykset ja jätehuollosta vastaavien yhteystiedot löytyvät kunnan tai alueen jätehuollosta vastaavan yhtiön nettisivuilta. Samalla selviää, pitääkö puutarhakompostistakin ilmoittaa ja mitä määräyksiä  kunnalla on keittiöjätekompostista. Jäteyhtiöiden sivuilta löytyy myös hyviä kompostointiohjeita ja -videoita sekä kompostorin rakennusohjeita.

Kompostin paikka

Kompostille etsitään tontilta suojainen, varjoisa paikka. Sekä tuuli että auringonpaiste kuivattavat kasassa ja harvassa kehikossa kompostoitavaa puutarhajätettä. Puutarhakompostorin täyttö ja tyhjennys sujuu helpommin, jos viereen mahtuu kottikärryillä. Kompostin paikasta on hyvä keskustella myös rajanaapureiden kanssa. Ilman naapurin suostumusta kompostia ei saa sijoittaa viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa eikä sen paikka ole sen enempää oman kuin naapurinkaan ikkunan alla. Talousvesikaivoon ja vesialueeseen matkaa pitää olla 15 metriä.

Kompostin rakentaminen

Puutarhajäte kasataan joko avokompostiksi tai kehikkoon. Jos kehikko on kaksiosainen, hoiito on helpompaa. Täysi komposti saa valmistua toisella puolella sillä aikaa kun uutta jätettä kerätään toiselle puolelle. Mitä harvempi kehikko on, sitä herkemmin komposti kuivuu ja sitä hitaammin jäte maatuu. Jos puutarhakompostiin laitetaan kesällä myös ruokajätettä, jyrsijöiden pääsy kompostiin estetään tiheällä (korkeintaan 7 mm) verkolla. Lautojen väliin jätetään vai muutaman millin raot ja kompostorille rakennetaan myös kansi. Sekä avokompostista että kompostikehikosta tehdään vähintään kuution kokoinen, muuten kompososti ei lämpene tarpeeksi. Kompostikehikko peitetään laudoilla, vaneri- tai metallilevyllä tai muovilla, johon tehdään reikiä. Myös vanhoista räsymatosita saa hyvän peiton. Sateisena kesänä peite estää kompostin vettymisen ja poudalla se vähentää kuivumista. Valmiiksi kasattu avokomposti peitetään turve- tai multakerroksella ja syksyllä päälle laitetaan lämmikkeeksi.vielä kerros haravoituja lehtiä tai olkea. Syys- ja talvisateilta avokomposti suojataan rei’itetyllä muovilla. Muovi kiinnitetään niin, että ilma pääsee kiertämään alapuolelta. Puutarhajätekompostin rakentaminen aloitetaan varmistamalla ilman kierto laittamalla pohjalle noin 10 cm kerros karkeaa ainesta (oksasilppua, risunpätkiä) tai salaojaputkia. Silputtua puutarhajätettä listätään 10 cm kerros, sen päälle ohut kerros kompostimultaa tai puutarhamultaa.Kuivaa jätettä kannattaa kastella. Typpeä komposti saa tuoreesta ruohosta.Jos ruohoa on niukasti, kompostiin kannattaa lisätä kanankakkaa tai muuta typpipitoista lannoitetta tai  kompostiherätettä. Kompostia voi kastella myös vedellä laimennetulla virtsalla. Tuhkaa tai kalkkia kompostiin ei laiteta, koska pH:n kohoaminen haittaa hajoittajapieneliöiden toimintaa. Puutarhajätekompostiin voidaan laittaa kaikki puutarhasta ja keittiöstä tulevat kasvinjätteet. Vioittuneiden kasvien ja rikkakasvien kanssa on kuitenkin käytettävä harkintaa, puutarhajätekomposti kun ei yleensä lämpene riittävästi. Tavallisimmat tautien aiheuttajta tuhoutuvat, kun lämpötila on useita viikkoja yli 40 astetta. Rikkakasvien siemenet tarvitsevat +55 astetta vajaan viikon ajan. Haitallisimpien kasvitautien ja tuhoeläinten, esimerkiksi ristikukkaisten möhöjuuren, sipulin pahkamädän, mansikan punamädän ja peruna-ankeroisen vioittamia kasveja ei kannata laittaa ollenkaan kompostiin. Siementävät rikkakasvit kitketään ennen kukintaa ja vuohenputken, juolavehnän ja muiden juuririkkakasvien juuret kuivataan auringossa ennen kompostiin viemistä.

Kompostin hoito

Kompostin maatumista seurataan kesän aikana. Jos komposti ei lämpene keskiosastaan, syynä on yleensä kuivuus. Kun komposti on lämpenemisen jälkeen jäähtynyt, se käännetään. Koska jätteet hajoavat nopeimmin kompostin keskellä, reunaosat käännetään keskelle. Samalla jätteet sekoittuvat. Jos komposti on kuiva, sitä kastellaan ja lisätään kanankakkaa tai muuta typpiravinnetta. Komposti käännetään kesän aikana yleensä 1-3 kertaa: keväällä sulamisen jälkeen, kesällä, jos hajoaminen on hidastunut ja komposti on  jäähtynyt ja kolmannen kerran syksyllä. Puutarhajätekomposti on valmista, kun se näyttää mullalta.