Kalkitse maata

Suomessa maaperä on luontaisesti hapanta. Koska lähes kaikille puutarhakasveille sopiva maan pH on 6-7, maata pitää yleensä kalkita, sekä viljelyn alussa, että jatkossa säännöllisesti.

Maan happamuus vaikuttaa maaperän ominaisuuksiin, kuten maan rakenteeseen, ravinteiden liukoisuuteen ja pieneliöiden elinolosuhteisiin. Maan pH-arvo olisi aina hyvä määrittää uusilla viljelyalueilla, sekä tämän jälkeen säännöllisesti 3–5 vuoden välein. Peruskalkitus tehdään maanparannuksen yhteydessä. Myöhemmin happamuus pidetään sopivalla tasolla kalkitsemalla maata säännöllisesti keväällä tai syksyllä, kun maa on kosteaa.

Mikäli olet teettänyt maa-analyysin, kalkitse maa saamiesi ohjeiden mukaan. Maan happamuuden voi arvioida myös itse pH-mittareilla tai -liuskoilla. Noudata tällöin kalkituksessa kalkitusaineen tuotepakkauksen annosteluohjetta. Kalkitusaineen käyttömäärään vaikuttaa maan happamuuden lisäksi maalaji, multavuus ja viljelykasvin vaatimukset. Liiallinen kalkitus voi vaikuttaa ravinteiden liukoisuuteen ja häiritä maan pieneliötoimintaa. Ohje maan happamuuden määrittämiseen pH-liuskoilla löytyy Tutki maata-sivuilta.

Puutarhakalkki on yleisin kalkitusaine. Rakeinen tai kostea rouheinen kalkki on helpompi levittää kuin jauhemainen. Joillakin lannoitteilla, kuten biotiitilla ja merilevällä, on myös kalkitusvaikutus. Lisäksi joihinkin puutarhalannoitteisiin on lisätty valmiiksi kalkkia.

Puun tuhka sisältää ravinteita ja vaikuttaa kalkitusaineen tavoin. Puhdasta puun tuhkaa levitetään peruskalkituksessa kolmen vuoden välein 50 litraa aarille (5 dl/neliö) ja ylläpitokalkituksessa 10 litraa aarille (1 dl/neliö). Myös kananmunankuoret nostavat hitaasti maan pH-arvoa. Kuoret murskataan tai jauhetaan hienoksi ja sekoitetaan maahan.

Älä anna kalkkia pensasmustikalle, alppiruusulle, hortensioille, atsaleoille tai perunalle.