Tulokaslaji, vieraslaji vai haitallinen vieraslaji?

Puutarhakasveista suurin osa on vieraslajeja ja ne ovat tulleet meille taimikaupan mukana tai muuten ihmisen myötävaikutuksella. Läheskään kaikista vieraskasvilajeista ei ole haittaa luonnolle, mutta jotkut niistä voivat osoittautua monin tavoin haitallisiksi ja silloin niiden torjuntaan on ryhdyttävä pikaisesti.

Kasvilajit voidaan karkeasti jakaa alkuperäislajeihin, tulokaslajeihin, vieraslajeihin ja haitallisiin vieraslajeihin. Alkuperäiskasvit ovat kasvaneet Suomessa aina jääkauden lopusta lähtien. Toki, ovat nekin tänne pikkuhiljaa levittäytyneet. Ne kuitenkin erotetaan nykyajan tulokaslajeista, joiksi lasketaan muutaman viimeisen vuosisadan aikana meille luonnollisesti levittäytyneet kasvit. Monien kasvien levinneisyysalue laajenee luontaisesti lähialueilta. Leviämiseen vaikuttavat sopivat lämpötilat, suotuisat tuulet, muuttolinnut tai merivirrat.

Vieraslajit eivät ole alun perin kuuluneet Suomen luontoon, eivätkä ne olisi pystyneet leviämään meille omin neuvoin. Vieraslajit ovat kasveja, jotka ovat levinneet ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella alueille, missä niitä ei luontaisesti esiinny. Vieraslaji on ylittänyt mantereen, meren, vuoriston tai muun luontaisen leviämisesteen.

Haitallinen vieraslaji on laji, joka lisääntyy ja leviää uudella alueella erityisen hyvin ja aiheuttaa merkittävää ekologista, taloudellista, terveydellistä, sosiaalista tai esteettistä haittaa. Kasvilajeista yleisiä haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi jättiputket, jättipalsami, keltamajavankaali, komealupiini, suuret tatarlajikkeet ja kurtturuusu.

Miten vieraslajit leviävät?

Vieraslajit leviävät valtiosta toiseen henkilö- ja tavaraliikenteen mukana. Siemeniä, taimia, munia ja eläimiä kuljetetaan matkatavaroissa ja rahtina. Lajit kulkeutuvat myös tahattomasti pakkausmateriaalissa, ruumassa tai laivojen painolastivesissä. Kansainväliset internetin osto- ja myyntisivustot tarjoavat helpon tavan hankkia kotiin kannettuna useita satoja erittäin haitallisia vieraslajeja. Vieraskasvilajin siemeniä voi olla myös lintujen ruokintaan tarkoitetuissa siemenissä ja kulkeutuvat lintujen mukana laajalle alueelle. Vieraslajeja kulkeutuu myös tahattomasti turistien matkassa vaatteisiin ja kengänpohjiin takertuneina.

Valtion sisällä vieraslajit kulkeutuvat alueelta toiselle auto-, juna- ja vesiliikenteen mukana. Tieliikenteen aiheuttama ilmavirta on auttanut esimerkiksi komealupiinia leviämään teiden varsilla. Kasvit, kuten jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu, ovat levinneet puutarhojen istutuksista luontoon joko omin avuin tai ihmisten kuljettaessa puutarhanhoidossa syntyvää kasvijätettä alueen luvattomaan kasvijätetunkioon.

Tulevaisuuden vieraslajit

Useimmat vieraslajit eivät aina selviydy uudessa elinympäristössään ja ne tuhoutuvat nopeasti, viimeistään talven tullessa. Monille vieraskasvilajeille Suomen kasvukausi on liian lyhyt elinkelpoisen siemenen tuottamiseen. Jotkut vieraslajit taas löytävät oman ekologisen kolon ja asettuvat aloilleen. Ne muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään.

Uusia vieraslajeja kulkeutuu maista toisiin jatkuvasti. Ilmaston lämpenemisen myötä kasvuolosuhteet muuttuvat ja kasvi saattaakin monen vuoden jälkeen alkaa levittäytymään kasvupaikallaan. Ilmaston lämpeneminen auttaa kypsyttämään itämiskykyisiä siemeniä tai helpottaa kasvin selviytymistä talvesta. Tulevaisuudessa kurissa ollut vieraslaji voi muuttua haitalliseksi vieraslajiksi. Esimerkiksi tattaret tai pujon kaltainen allergisoiva marunatuoksukki eivät vielä tuota Suomessa siemensatoa, mutta pidentyvät kasvukaudet voivat muuttaa kasvin elinoloja.