Kuusamat – Lonicera

Kuusamakasveja kasvaa Suomessa luonnossa ja sen eri lajikkeita viljellään eri käyttötarkoituksiin. Kuusamat ovat hyvin kestäviä ja sopeutuvaisia erilaisiin kasvupaikkoihin ja sietävät oksien katkeilua hyvin. Köynnöskuusamien kukat ovat todella koristeelliset. Kuusamien marjat ovat myrkyllisiä, mutta jalostettujen marjasinikuusamien, eli hunajamarjojen marjat ovat syötäviä.

Kasvupaikka

Pensaskuusamat ovat hyvin vaatimattomia kasvupaikan suhteen, sillä ne viihtyvät hyvin aurinkoisilla, sekä varjoisilla kasvupaikoilla. Tuore, keskiravinteikas maa sopii kuusamille.

Ulkonäkö

Kuusamat ovat reheviä, tiheäkasvuisia pensaita. Tummanvihreiden lehtien peittävyys ja pensaan runsas muoto ovat kukintaa tärkeämmät. Pensaskuusamien kukat ovat kauniit, mutta jäävät pensaan kätköihin piiloon. Lehdet kasvavat vastakkain verson molemmin puolin ja kukat muodostuvat lehtihankoihin.

Kasvutapa ja hoito

Kuusamien oksat ovat ohuita ja ne kasvat tiiviisti. Ne kasvavat ilman ohjausta kauniiksi pensaiksi, mutta kestävät myös leikkausta.

Käyttö

Kuusamat ovat terveitä, eivätkä kärsi härmästä. Ne kestävät hyvin tiesuolaa ja katkeilua ja siksi niitä käytettään paljon tienvarsi-istutuksissa. Vahva ja tiivis juuristo sitoo maata hyvin. Kotipuutarhoissa kuusamat sopivat suoja-aidanteisiin, koristepensaiksi ja matalammat lajikkeet maanpeittokasviksi.

Alkuperä

Suomessa menestyvät kuusamalajit ovat löydetty joko suoraan Suomen luonnosta tai tuotu ja risteytetty esimerkiksi Venäjältä, jossa kuusamia on viljelty jo pitkään. Alkuperäisinä luonnonkasveina meillä kasvaa lehto- ja sinikuusamat, joista sinikuusaman alkuperäinen laji on löydetty Kuusamosta.

Kevätköynnöskuusama Lonicera dioica FinE® I-V (VI)

Köynnöstävä kuusamalajike, jossa lehtien lisäksi kukat antavat koristearvoa. Parilliset lehdet ovat harmaan vihreät ja koristeelliset ja kukat versojen kärjissä heleän roosan ja keltaisen väriset. Kukkii keskikesällä ja tuoksuu varsinkin iltaisin ja öisin, houkutellen kiitäjäperhosia etsimään mettä. Kevätköynnöskuusamat sopii kiipeilemään aidalle tai säleikköön ja myös maanpeittokasviksi muureille tai pengerryksiin. Kasvupaikka saa olla aurinkoinen ja maa runsasravinteinen ja kalkittu. Kestävä lajike.

Kevätköynnöskuusama
Sadunkuusama Lonicera involucrata ’Satu’ FinE® I-III

Parimetriseksi pensaaksi kasvata hyvä reunus- ja aidannepensas. Keltaiset kukat ovat punaisten suojuslehtien ympäröimät.

Sadunkuusama ’Satu’

Muita kuusamalajikkeita

Rusokuusama Lonicera tatarica I-VII

Suomessa yleisesti kasvatettu kuusamalaji, josta on risteytetty monia eri lajikkeita. Suurikokoinen, tuuhea pensas. Pienilehtinen ja pienikukkainen ja marjat oranssin tai punaisen sävyisiä.

Kehtokuusama Lonicera involucrata I-IV

Suurikokoinen pensas, joka kukkii keltaisin kukin, joita ympäröi punainen tukilehti. Marjat kypsinä mustat.

Lehtokuusama Lonicera xylosteum I-VI

Luonnonvarainen lajike Etelä-Suomessa, jota viljellään ja kasvatetaan pihoilla Pohjois-Suomea myöten. Lajike kestää erilaisia kasvuolosuhteita hyvin. Kesäkuussa kellanvaaleat kukat. Koristeelliset tummanpunaiset marjat ovat myrkylliset.

Sinikuusama Lonicera caerulea I-VII

Erittäin kestävä laji, joka selviää myös pohjoisen talvista. Puhkeaa lehteen ja kukkii aikaisin keväällä. Kasvupaikan suhteen vaatimaton, viihtyy niin auringossa kuin varjossa, keskiravinteikkaassa maassa. Kestää hyvin tienvarsilla ja haastavissa paikoissa, joissa lumikuormat tai tiesuola on haitaksi.

Marjasinikuusamat, eli hunajamarjat Lonicera caerulea var. kamtschatica I-VII

Marjasinikuusaman marjat ovat muista lajikkeista poiketen syötäviä. Hunajamarjaksi kutsutut lajikkeet on jalostettu sinikuusamasta ja lajikkeita tulee koko ajan lisää. Pensasta voi käyttää hyöty- sekä koristekasvina. Marjasinikuusamat kukkivat vaatimattomin kellertävin kukin alkukesästä, mutta marjovat runsaasti sinisin, pitkulaisin marjoin, lajikkeesta riippuen kesäkuusta elokuuhun. Paras sato saadaan istuttamalla ainakin kaksi eri lajiketta vierekkäin, sillä marjasinikuusamat ovat ristipölytteisiä.