Lipstikan kasvatus

Lipstikka, liperi eli rohtoliperi on vanha perinnekasvi, jota löytyy usein vanhoista pihapiireistä. Ovenpielessä kasvaessaan, sen uskottiin käännyttävän pois niin noidat ja sammakot kuin käärmeetkin. Nykyisin lihaliemen tuoksuista lipstikkaa käytetään vihannes- ja maustekasvina.

Paljon kasvutilaa ja hyvä maa

Lipstikka viihtyy jopa vuosikymmeniä samalla kasvupaikalla. Sitä lisätään jakamalla vanhoja yksilöitä tai siemenestä. Suurikokoinen, jopa 150–250 senttiä korkeaksi kasvava, kasvi vaatii kasvutilaa noin neliön verran. Yksi kasvi tuottaa satoa riittävästi yhdelle perheelle.

Parhaiten lipstikka viihtyy puolivarjoisella kasvupaikalla, syvämultaisessa, hyvin kalkitussa ja ravinteikkaassa maassa. Kun pitkäikäisen kasvin kasvupaikka kunnostetaan istutusvaiheessa perusteellisesti, se pärjää siinä vähällä hoidolla vuosikausia. Karulle kasvupaikallekin lipstikan voi istuttaa, mutta silloin satoa tulee vähemmän.

Satoa koko kesän

Lipstikan satoa voi kerätä koko kesän. Ensimmäiset versot ilmestyvät Etelä-Suomessa jo huhtikuussa ja satoa voi kerätä lumen tuloon saakka. Lipstikan versoja ja lehtiä voi käyttää sellerin tapaan vihanneksena, sekä antamaan ruokiin makua. Lipstikalla voit korvata lihaliemikuution ja vähentää suolan käyttöä maustamisessa. Myös juuri ja siemenet ovat käyttökelpoisia mausteena. Lipstikan maku säilyy hyvin kuivattuna. Sitä voidaan säilöä myös pakastamalla. Lipstikka sopii myös vaniljajäätelön maustamisen.

Lue lisää monivuotisista vihanneskasveista ja niiden kasvatuksesta täältä.

Lue lisää muiden ruokakasvien kasvatuksesta täältä.