Tutki maata

Selvitä maan ominaisuudet, elävyys ja lähtötilanne, ennen maanparannusta.

Tarkat tiedot saat lähettämällä maasta näytteen tutkittavaksi.

Analyysejä tekevät Suomessa useamman laboratoriot.  Kotipuutarhan maa-analyysissä selviää maan rakenne, happamuus ja ravinnetaso. Tilaa samalla maanparannusohjeet, joiden avulla kasvupaikka on helppo kunnostaa puutarhakasveille sopivaksi. Puutarhan perustamisvaiheessa ja uutta marja- ja vihannesmaata perustettaessa kannattaa ehdottomasti teettää maa-analyysi, näin vältyt monilta virheitä ja säästät luontoa ja rahaa.

On tärkeää että, että myös itse havainnoit maan ominaisuuksia ja seuraat kasvien menestymistä. Voit tutkia maata lapiotestin avulla. Paikalla viihtyvistä kasveista voi myös päätellä maan ominaisuuksista jotain.

Onko maassa elämää?

Hyvässä maassa näkyy lieroja, siiroja ja muita ötököitä. Maassa on myös mikrobeja, sellaisia pieneliöitä kuten bakteerit, sienet ja alkueläimet, joita emme paljaalla silmällä näe. Yhdessä grammassa maata voi olla jopa 100-1000 miljoonaa mikrobia. Mikrobit tarvitsevat riittävästi happea ja eloperäistä ravintoa. Maan muokkaaminen häiritsee niitä.

Pieneliöt
  • hajottavat eloperäistä jätettä
  • kierrättävät ravinteita
  • sitovat ravinteita ilmasta
  • valmistavat humusta
  • murustavat maata
  • ehkäisevät maan tiivistymistä
  • vahvistavat maan ja kasvien terveyttä!

Oletko huomannut, että mullassa möyriminen on vaikuttanut mielialaasi? Mullassa elää Mycobakterium vaccae -bakteereita, jotka kiihdyttävät aivojen mielihyvähormonin, serotoniinin tuotantoa. Multaa möyhittäessä bakteerit vapautuvat ja lisäävät serotoniinin tuotantoa ja mieliala kohenee.

Mitä kasvit kertovat maan ominaisuuksista?

runsaasti reheviä luonnonkasvejamaa on multavaa
pihasaunio, piharatamo, leskenlehti, voikukkaMaa on tiivistä
nokkonen, saunakukka, vesiheinä, hierakka, peltokiertomaa on kalkkipitoista
kortteet, suolaheinä, rönsyleinikki, leskenlehti, peltohatikka, kanerva, keto-orvokki, pelto-orvokki, peltoretikka, punapeippi, mustikka ja puolukkamaa on hapanta
nokkonen, vesiheinä, juolavehnä, peltomatara, jauhosavikka, pihatähtimö, linnunkaali, peltopillikemaassa on runsaasti typpeä
jauhosavikka, puna-apila, peltoemäkkimaassa runsaasti kaliumia ja fosforia
siankärsämö, kiertotatar, pujo, peltolemmikki, virna, syysmaitiainen, ahosuolaheinä, päivänkakkaramaa on kuivaa ja siinä on vähän ravinteita
ukontatar, karheapillike, metsäkorte, ojakellukka, rantaminttumaa on märkää

Lapiotesti

  • Kaiva 30 cm syvä kuoppa. Leikkaa lapiolla kuopan reunasta, koko syvyydeltä, 10 cm paksu maaviipale ja tutki sitä.
  • Tutki maan väriä, tuoksua, rakennetta, kosteutta ja elämää.
  • Pudota lopuksi näyte maahan metrin korkeudelta. Hyvärakenteinen maa hajoaa muruiksi, tiivis maa jää ehjäksi möykyksi.
Hyvä maa
  • on sopiva sekoitus kivennäismaata (sora, hiekka, hieta, hiesu ja savi) ja eloperäisestä ainesta (multa, turve).
  • tuoksuu hyvälle humukselle
  • on tummaa, multavaa
  • on muruista
  • huokoista, sisältää sopivasti ilmaa
  • sisältää kasvien juuria, madonreikiä ja elämää
  • pidättää ravinteita ja kosteutta
Savinen, tiivis maa
  • on kovaa ja usein märkää
  • pidättää hyvin ravinteita ja vettä
  • sisältää vähän kasvien juuria ja madonreikiä
  • saattaa haista pahalle
Hiekkainen, lämmin maa
  • on läpäisevää ja kuivaa
  • pidättää huonosti vettä ja ravinteita
  • sisältää vähän kasvien juuria ja madonreikiä
Eloperäinen turvemaa
  • on tummaa
  • on kuohkeaa ja hapanta
  • on keväällä pitkään kylmää

Mittaa maan happamuus

Tarkka maan happamuus eli pH-taso selviää maa-analyysissä, joka tutkitaan laboratoriossa. Suuntaa-antavasti maan happamuuden voi määrittää pH-mittareilla tai liuskoilla.

Maan happamuuden mittaaminen pH-liuskalla

  1. Ota tutkittavalta alueelta useasta kohdasta maata. Jos ala on yksi aari (=10mx10m) ota 10 näytettä. Näytteet otetaan koko multakerroksen syvyydeltä.
  2. Poista kivet, juuret ja muut kasvinosat.
  3. Sekoita näytteet ämpärissä.
  4. Kuivaa 1 litra näytettä huoneenlämmössä.
  5. Kuin näyte on täysin kuivaa, sekoita hyvin.
  6. Ota 40 ml näytettä ja 100 ml tislattua vettä, sekoita ja anna seistä 1 vrk.
  7. Sekoita näyte ja mittaa pH-arvo liuskalla.