Jättiputket ovat huomattavasti suurempia kuin muut meillä kasvavat putkikasvit. Varren läpimitta voi olla 10 cm. Liuskoittuneet lehdet ruotineen kasvavat jopa kolme metriä pitkiksi. Siemenestä kasvanut jättiputki kasvattaa kukkavarren tavallisesti kolmantena kesänä ja aloittaa kukintansa jo kesäkuun puolella. Siemenet kypsyvät heinä-elokuussa. Kukkavarsi kasvaa tavallisesti 2–3-metriseksi, mutta hyvällä kasvupaikalla se ulottuu jopa 4–5 metrin korkeuteen.

Aasiasta kotoisin olevat jättiputket tuotiin 1800-luvulla Eurooppaan ja myöhemmin myös Suomeen koristekasveiksi. Suomessa kasvaa kolme Heracleum-suvun jättiputkilajia, joiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Yleisin lajeista on kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum), seuraavaksi yleisin persianjättiputki (Heracleum persicum). Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) on harvinaisin.

Torjunnan kannalta lajinmääritys ei ole välttämätöntä. Tärkeintä on, että lajin tunnistaa jättiputkeksi. Kaikki kolme lajia leviävät ainoastaan siemenestä, joten torjuntakeinot ovat kaikille samat. Myös jättiputkiesiintymän ilmoituksen voi tehdä miettimättä tarkempaa lajimääritystä: Vieraslajit.fi -vieraslajiportaalista pikavalintakuvista valitaan ”jättiputket”.

Puutarhoista karanneisiin jättiputkiin voi törmätä lähes missä vain: tien varrella, hylätyn talon pihapiirissä, pellon reunalla, rannalla tai maanläjitysalueella. Isot jättiputket muodostavat laajoja kasvustoja ja tukahduttavat kasvupaikan muut kasvilajit varjostamalla ja erittämällä juuristaan pintamaahan yhdisteitä, jotka haittaavat muiden kasvien siementen itämistä ja taimien kasvua.

Varo ihokosketusta, jättiputki polttaa!

Kun torjut jättiputkia, suojaa iho ja silmät kasvinesteeltä peittävällä vaatetuksella, käsineillä ja suojalaseilla. Nestettä valuu leikatuilta pinnoilta sekä muita kasvin osilta. Peseydy hyvin työn jälkeen. Jos kasvinestettä joutuu iholle, pese iho runsaalla vedellä mahdollisimman pian. Kun kasvineste on poistettu iholta, ei jälkivaikutuksia tarvitse pelätä. Ikävät oireet voidaan välttää suojaamalla altistunut iho UV-säteilyltä vähintään 48 tunnin ajan. Myös esimerkiksi saunomista kannattaa välttää ihon herkistymisen vuoksi.

Kasvineste sisältää furokumariineja, jotka yhdessä auringonvalon tai muun UV-säteilyn kanssa aiheuttavat paljaalle iholle palovamman kaltaisia rakkuloita tai ihottumaa ja pigmenttivaurioita. Käytännössä vaikutus on vastakkainen aurinkorasvan kanssa: furokumariinit sitovat tehokkaasti auringon lämpösäteilyä ja kuumentavat ihon pintakerrosta vesikelloille saakka. Käsittele likaantuneita vaatteita ja työvälineitä varoen. Kuivuneeseen kasvinesteeseen jääneet furokumariinit voivat aiheuttaa vaurioita.

Mitä jättiputken tilalle?

Jättiputkien sijasta voi valita esimerkiksi kookkaaksi kasvavan maustekasvin, kuten pohjoisessa luonnonvaraisena kasvavan väinönputken (Angelica archangelica), saksankirvelin (Myrrhis odorata) tai liperin (Levisticum officinalis). Istutettaessa kannattaa muistaa, että nämäkin sarjakukkaiset lajit leviävät kasvupaikallaan, jos siemenien annetaan varista maahan.

Jaa sivu