Aikaisin keväällä kosteikoissa kukkiva keltamajavankaali (Lysichiton americanus) on kaunis kasvi. Puolimetrisen kukkavarren kirkkaankeltainen tukilehti on vehkamainen, mutta selvästi isompi kuin muilla Suomessa kasvavilla vehkoilla. Yksi täysikasvuinen kasviyksilö voi kookkaine lehtineen levittäytyä yli neliömetrin alueelle. Haisunäädästä muistuttava tuoksu on antanut lajille sen englanninkielisen nimen ’skunk cabbage’.

Keltamajavankaali on kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista, Alaskasta Kaliforniaan ulottuvalta alueelta. Eurooppaan, tarkemmin Isoon-Britanniaan, se tuotiin koristekasviksi vuonna 1901. Näyttävän ulkomuotonsa vuoksi kasvia on viljelty laajalti Euroopassa, jossa se on etenkin 1900-luvun loppupuolella karannut puutarhoista luontoon.

Keltamajavankaali muodostaa laajoja ja tiiviitä kasvustoja ja tukahduttaa kosteikon alkuperäisen kasvillisuuden. Uusille kasvupaikoille se leviää helposti puutarhajätteiden mukana, eläinten kuljettamana ja erityisesti vesistöjä pitkin. Siemenet kelluvat ja kulkeutuvat virtaavan veden mukana pitkiäkin matkoja.

Suomessa ensimmäinen havainto luontoon levinneestä keltamajavankaalista tehtiin vuonna 2005. Tuolloin sitä löytyi Pohjan kunnasta (nykyisin Raaseporia), Natura 2000 -alueelta. Nykyään Suomesta vielä kartoittamattoman lajin esiintymiä arvioidaan löytyvän luonnosta noin 10–20 paikasta.

Jaa sivu