Runsas kasvillisuus ja selkeys ovat tämän omakotitalopihan tunnusomaisia piirteitä. Talo on rakennettu 1950-luvulla ja isossa pihassa on säilynyt piirteitä rakentamisen ajoilta. Vuosien kuluessa omenapuut ovat kasvaneet kookkaiksi ja kasvimaa muuttanut muotoaan. Uusia kasveja on istutettu järkevästi ryhmiin ja jätetty tilaa myös luonnonkasveille.

Piha on jo hyvin monimuotoinen. Vanhat puut ja runsas monikerroksinen kasvillisuus takaavat ruokaa ja houkuttelevia elinympäristöjä monille lajeille. Osa pihasta on sorapäällysteellä ja pihalaatoituksessa on käytetty luonnonkiveä. Hulevedet pääsevät imeytymään maahan, eikä niitä tarvitse johtaa muualle. Kauniit luonnonkukat saavat kasvaa laatoituksen saumoista.

Pihaa on hoidettu luonnonmukaisesti. Eloperäinen aines kiertää omalla pihalla, nurmikko silputaan nurmikolle, ja puunlehdet ajetaan ruohonleikkurilla syksyisin ja jätetään paikalleen maatumaan. Osa kasvijätteestä kompostoidaan. Maa on hyvässä kasvukunnossa. Pihalta löytyy myös kuivia paikkoja, joissa viihtyvät omat lajinsa.

Pihan monimuotoisuutta parannettiin kunnostamalla pihan hyötytarha ja lisäämällä pihalle lahopuuta. Kirsikkapuu jouduttiin kaatamaan ja siihen jätettiin korkeat kannot. Portaiden alle pinottiin paksuja oksia ja riukuja. Molemmat toimivat hyönteishotellin tapaan ja tarjoavat lisää pesä- piilo- ja yöpymispaikkoja monille hyönteisille.