Hamppuvillakko (Jacobea cannabifolia) on nopeasti lenninhaivennisilla siemenillä levittäytyvä monivuotinen vieraskasvilaji, joka voi kasvaa jopa kolmen metrin korkuiseksi.

Tuntomerkit

Suurikokoinen hamppuvillakko kasvaa laajoina kasvustoina. Sen varsi on usein kalju tai harvakseltaan myötäkarvainen. Suuret tummanvihreät, seitsemän sormiset lehdet muistuttavat hampunlehtiä, johon kasvin nimi viittaakin. Kasvilla ei kuitenkaan ole mitään yhteyttä hamppuun. Kasvi kukkii keltaisin mykerökukinnoin elo-syyskuussa. Suurten sarjakukkien yksittäiset kukat ovat viisiterälehtisiä.  Hamppuvillakko siementää kukinnan jälkeen runsaasti. Siemenet ovat lenninsiivellisiä höytyviä. Hamppuvillakko on myrkyllinen.

Hamppuvillakkokasvustoa. Kuva: vieraslajit.fi Jouko Rikkinen

Alkuperä ja levinneisyys

Hamppuvillakko on toistaiseksi vielä suhteellisen harvinainen ja sitä kasvaa vain muutamassa paikassa. Se on tuotu Suomeen kasvitieteelliseen puutarhaa koristekasviksi ja on sieltä lähtenyt leviämään lähiympäristöön. Esiintymät ovat Etelä-Suomessa ja sitä esiintyy karkulaisena alkuperäisen kasvupaikan ympäristössä.

Hamppuvillakko leviää siemenien avulla, jotka voivat lentää lenninhaiventen avulla pitkiäkin matkoja. Juurruttuaan kasvupaikalleen hamppuvillaako leviää maarönsyjen avulla.

Hamppuvillakko kasvaa kosteilla ja ravinteikkailla pihoilla, lehtometsissä, ojan varsilla tai joutomailla. Kookkaana kasvina se pystyy voittamaan kasvukilpailussa hitaammat alkuperäiskasvit ja valtaa siis kasvualaa voimakkaasti.

Haitallinen vieraslaji

Hamppuvillakko luokitellaan Suomessa vakiintuneeksi haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa istuttaa omaan pihaan ja jos sitä kasvaa omistamallasi maa-alueella, se tulisi torjua pois. Tärkeintä olisi huolehtia, että kasvi ei pääse siementämään, eli varret tulisi leikata ennen kukintaa ja siementen muodostumista. Hamppuvillakon leviäminen on vielä mahdollista estää, sillä havaintoja on vielä vähän.