Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on vesistöissä leviävä haitallinen vieraslaji. Nimensä ”rutto” se on saanut sitkeytensä ja leviämisnopeutensa vuoksi.

Tuntomerkit

Kanadanvesirutto on tummanvihreä rantojen uposkasvi, joka kasvaa 30-200 cm pituiseksi. Kasvi muodostaa pitkiä varsia, joissa pienet lehdet kasvavat kolmen sarjoissa, kiehkuroina varren ympärillä. Kasvi kasvaa kokonaisuudessaan veden alla, paitsi kukat nousevat pintaan kukkimaan. Kukat ovat hyvin pieniä ja huomaamattomia.

Haitallinen vieraslaji
Kanadanvesirutto

Alkuperä ja levinneisyys

Kanadanvesirutto on nimensäkin perusteella lähtöisin Pohjois-Amerikasta ja on tuotu Suomeen koristekasviksi niin pihalampiin, kuin akvaarioihinkin. Sisävesissämme ja Itämeren rannikoilla kasvava uposkasvi on päässyt leviämään ihmisen auttamana. Kasvi kulkeutuu veneiden ja kalastusvälineiden mukana uusiin kasvupaikkoihin. Kanadanvesirutto on myös suosittu akvaariokasvi ja akvaariovesien tyhjennyksellä luonnonvesiin on ollutkin rajuja vaikutuksia.

Suomessa ja koko Euroopassa on tavattu vain kasvin emikasvustoa, joten se leviää vain kasvullisesti. Pienikin varren pätkä juurtuu helposti uudestaan. Kanadanvesirutto on monivuotinen kasvi ja se valtaakin alaa voimakkaasti leviämällä ja syrjäyttää yksivuotiset alkuperäiskasvit.

Haitallinen vieraslaji

Kanadanvesirutto kasvattaa laajoja kasvustoja ja aiheuttaa näin haittaa vesistöille ja vesistöjen eliöille sekä haittaa vesien virkistyskäyttöä. Se viihtyy runsasravinteisissa vesissä, matalissa lammissa, joissa ja rannoilla. Kasvia esiintyy erityisesti vakituisesti asutuilla tai mökkirannoilla, joissa pesuaineita pääsee vesistöihin.

Suomessa kasvista syntyy haittaa, sillä massakasvustot varjostavat kasvupaikkoja muilta kasveilta. Suuret kasvustot muuttavat vesistön ravinnekiertoa sitomalla itseensä runsaasti ravinteita. Talvisin hajoava kasvimassa kuluttaa vedestä happea ja hankaloittaa näin jään alla eläviä eläimiä.

Kanadanvesiruton laajat kasvustot voivat aiheuttaa vesistön umpeenkasvua haitaten kaikkea vesistön käyttöä, kuten veneilyä, kalastusta ja uimista. Laajat kasvustot voivat myös alentaa rantatontin tai vesialueen arvoa.

Torjunta

Kanadanvesiruton leviäminen tulee estää, koska toistaiseksi tehokasta torjuntatapaa ei tunneta. Veneet, kalastusvälineet ja muut vesillä käytettävät tarvikkeet tulee puhdistaa huolellisesti ennen uusiin vesiin laskemista. Akvaariovesiä ei tule missään tilanteessa tyhjentää luonnonvesiin. Kasvin niittäminen ei kannata, sillä se vain levittää kasvustoa. Erilaisia torjuntamenetelmiä yhdistelemällä useana vuonna peräkkäin kasvua voidaan saada hillittyä. Mikäli teet torjuntaa omassa rannassa, selvitä ilmoitusvelvollisuus ELY-keskuksesta. Kanadanvesiruton torjunnassa paras torjuntakeino on ennaltaehkäisy.