Kanadanvesirutto Elodea canadensis

Kanadanvesirutto on vesistöissä leviävä haitallinen vieraslaji.

Sisävesissämme ja Itämeren rannikoilla kasvava uposkasvi on päässyt leviämään ihmisen auttamana. Kasvi kulkeutuu veneiden ja kalastusvälineiden mukana uusiin kasvupaikkoihin. Kanadanvesirutto on myös suosittu akvaariokasvi ja akvaariovesien tyhjennyksellä luonnonvesiin on ollutkin rajuja vaikutuksia.

Kanadanvesirutto kasvattaa laajoja kasvustoja ja aiheuttaa näin haittaa niin vesistöille, vesistöjen eliöille, sekä haittaa vesien virkistyskäyttöä. Se viihtyy runsasravinteisissa vesissä, matalissa lammissa, joissa ja rannoilla. Kasvia esiintyy erityisesti vakituisesti asutuilla tai mökkirannoilla, joissa pesuaineita pääsee vesistöihin.

Kanadanvesirutto muodostaa pitkiä varsia, joissa pienet lehdet kasvavat kolmen sarjoissa, kiehkuroina varren ympärillä. Kasvi kasvaa kokonaisuudessaan veden alla, paitsi kukat nousevat pintaan kukkimaan. Suomessa ja koko Euroopassa on tavattu vain kasvin emikasvustoa, joten se leviää vain kasvullisesti. Pienikin varren pätkä juurtuu helposti uudestaan. Kanadanvesirutto on monivuotinen kasvi ja se valtaakin alkaa voimakkaasti leviämällä ja syrjäyttää yksivuotoiset alkuperäiskasvit.

Kanadanvesirutto on nimensäkin perusteella lähtöisin Pohjois-Amerikasta ja on tuotu Suomeen koristekasviksi niin pihalampiin, kuin akvaarioihinkin. Suomessa kasvista syntyy haittaa, sillä massakasvustot varjostavat kasvupaikkoja muilta kasveilta. Suuret kasvustot muuttavat vesistön ravinnekiertoa sitomalla itseensä runsaasti ravinteita. Talvisin hajoava kasvimassa kuluttaa vedestä happea ja hankaloittaa näin jään alla eläviä eläimiä.

Kanadanvesiruton leviäminen tulisi estää. Veneet, kalastusvälineet ja muut vesillä käytettävät tarvikkeet tulisi putsata huolellisesti ennen uusiin vesiin laskemista. Akvaariovesiä ei tulisi missään tilanteessa tyhjentää luonnonvesiin. Kasvin niittäminen ei kannata, sillä se vain levittää kasvustoa. Erilaisia torjuntamenetelmiä yhdistelemällä, käyttämällä harvesteria tai ruoppaamalla useana vuonna peräkkäin voi kasvua saada hillittyä. Ennaltaehkäisy taitaa olla paras torjuntakeino.