Vieraslajien torjunnassa on hyvä valita torjuntamenetelmä kasvuston laajuuden ja torjuttavan lajin lisääntymistavan perusteella. Torjuntakeinoja on monia ja sekin, että tunnistat ja ilmoitat haitallisten vieraslajien kasvupaikoista auttaa torjuntatyössä.

Ennaltaehkäisy on osa torjuntatyötä

Paras tapa välttää vieraslajien leviäminen omalta pihalta luontoon on valita sinne vain alueen luontoon sopivia kasveja, jotka eivät leviä. Valitse taimistoilta ja myymälöistä suomalaisia lajikkeita, joilla on FinE® -merkintä ja tutustu kasvin kasvuolosuhteisiin ennen ostopäätöstä. Käytä istutuksiin vain pudasta multaa, niin vältyt ikäviltä rikkakasveilta ja säästyt suurelta kitkennältä. Huolehdi parhaasi mukaan kasvijätteiden kierrätyksestä omalla tontilla ja vie ylimääräinen kasvijäte ja maa-aines niille osoitettuihini paikkoihin. Älä tyhjennä akvaariovesiä luontoon. Kylvä vain sellaisia siemeniä, jotka tunnet ja tutustu ajantasaiseen vieraslajilistaan.

Tunnista ja ilmoita

Opettele tunnistamaan yleisimmät haitalliset vieraslajit. Käytä apuna nettiä ja kasvikirjoja. Vieraslajeista on paljon kirjoitettua materiaalia ja kun opit tunnistamaan ne ja tiedät, miten ne vaikuttavat kasvualueen luontoon, tulee ehkä ryhdyttyä myös torjuntahommiin.

Vieraslajeille on luotu oma portaali, jonne toivotaan ilmoituksia lajien kasvupaikoista. Ilmoitukset auttavat kuntia ja torjuntaryhmiä kartoittamaan niiden levinneisyyttä ja torjuntatarpeita. Ilmoittaminen on helppoa ja sen voi tehdä vaikka älypuhelimella paikan päältä. Tee ilmoitus vieraslajiportaaliin.

Mekaaninen torjunta

Puutarhoissa vieraslajien torjuntatavan valintaan vaikuttaa kasvilaji, sen laajuus ja leviämistapa. Jos kasvusto on rajallinen tai kasveja on vain muutama, hävittäminen onnistuu kitkemällä tai kaivamalla juurakot lapiolla pois maasta. Juuriversojen avulla leviävät lajit kaivetaan ylös mahdollisimman tarkkaan. Juurakot voi hävittää polttamalla, kompostoimalla tai ne voi viedä jätteidenlajitteluasemalle. Suuremmat kasvustot voidaan niittää viikatteella, siimaleikkurilla tai raivaussahalla. Puuvartisiin kasveihin tarvitaan joskus moottorisahaakin. Kuuma vesi tuhoaa myös kasveja tehokkaasti. 100 asteisen veden kaataminen kasvin päälle on tehokas tapa ja toimii erityisesti pienille taimille. Kaikkien torjuntakeinojen jälkeen kasvustoa seurataan ja maasta nousevat uudet taimet torjutaan edelleen.

Runsaasti siemeniä tuottavien lajien, kuten jättiputkien ja jättipalsamin, torjunnassa on tärkeää, että kasvusto kitketään ennen kukintaa. Jos kasvusto pääsee kukkimaan, kukkavarret katkaistaan ennen siementen kehittymistä. Jos jättiputken siemenet varisevat, maahan muodostuu siemenpankki, josta kehittyy uusia taimia jopa kymmenen vuotta. Jättipalsamin siemenpankki on lyhytikäinen, sillä siemenet pysyvät itämiskelpoisina vain pari kasvukautta.

Virtaavan veden varrella olevat kasvit leviävät tehokkaasti uusille kasvupaikoille, kun vesi kuljettaa siemeniä ja kasvinosia joskus pitkiäkin matkoja. Torjunta kannattaa aloittaa hävittämällä ensin yläjuoksun ensimmäinen kasvusto ja edetä sitten alajuoksun suuntaan. Rannoilla kasvavien vieraslajien torjunta kestää usein merkittävästi kauemmin kuin muissa elinympäristöissä, sillä kasvustoja voi olla haastava löytää ja rantatörmän kaltevuus saattaa vaikeuttaa torjuntatoimia.

Kitkemisen tai niittämisen jälkeen kasvupaikka voidaan peittää valoa ja vettä läpäisemättömällä katteella, joka estää taimien kasvun. Katteen on oltava kestävä, sillä joidenkin vieraslajien, kuten jättiputkien, kohdalla sen tulisi pysyä paikallaan ja ehjänä monta vuotta. Katetun maan voi koettaa maisemoida väliaikaisesti vaikka ruukkupuutarhalla tai terassilla.

Tarkat lajikohtaiset torjuntakeinot kerrotaan kunkin lajin sivulla.

Kemialliset torjunta-aineet

Vieraslajien torjunnassa suositellaan mekaanista torjuntatapaa. Suurien tai muuten vaikeasti hävitettävien, viljelemättömien alueiden torjunnassa on käytetty erityisesti glyfosaattivalmisteita. Glyfosaatti on tehokas aine ja sitä on viime vuosina tutkittu paljon ristiriitaisin tuloksin. Monissa tutkimuksissa sillä on todettu olevan luultua enemmän haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Monet maat ovat rajoittaneet glyfosaatin käyttöä, Suomessakin valmisteiden määrää on rajoitettu. Glyfosaattia on käytetty jättiputken torjunnassa.

Vieraslajit kuriin talkoilla

Haitallisten vieraslajien torjuntatalkoot on käytännön luonnonsuojelutyötä parhaimmillaan, sillä työn tulokset ovat välittömästi nähtävillä. Kitkeminen on loistavaa hyötyliikuntaa, ja kokoaa ihmisiä yhteisen asian äärelle.

Vieraslajitalkoita voi järjestää kuka tahansa: yksityishenkilö, kaveriporukka, koululuokka, asukasyhdistys, marttayhdistys, kunta, yrityksen henkilöstö tai paikallinen ELY-keskus. Käy etsimässä oman asuinkuntasi nettisivuilta, jos siellä olisi tietoa järjestettävistä talkoista. VieKas LIFE -vieraslajihanke on lanseerannut yksityishenkilöille torjuntatavaksi ”soolotalkoot”, jolloin paikka on valmiiksi osoitettu luonnossa ja merkitty kyltillä. Siellä kuka vaan saa ryhtyä torjuntatoimiin. Vieraskasvien kitkentä ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten muuten maanomistajalta pitää kysyä lupa ennen torjunnan aloittamista.

Hyvin suunnitellut talkoot ja oikea torjuntatapa ja ajankohta ovat avainsanoja torjuntatalkoita suunniteltaessa. Markkinoimalla talkoita hyvissä ajoin saat riittävästi porukkaa paikalle. Ota yhteyttä alueen kansalaisjärjestöihin ja haasta heidät mukaan. Voit pyytää kuntaa ja paikallismediaa jakamaan kutsua omilla kanavillaan tai tekemään lehtiartikkelin talkoista. Näin tietoisuus vieraslajeista ja torjuntatarpeesta leviää ihmisten tietoisuuteen. Palkkioksi hyvistä talkoista voi talkoolaisille varata virvokkeita tai vaikka lämmittää saunan.

Käy myös tekemässä leikkimielinen persoonallisuustesti millainen vieraslajien torjuja olet.