Kesä on tarkkailijan aikaa
Nyt on oikea aika tarkkailla hyönteisiä, lintuja ja pikkueläimiä. Tutkitaan, tunnistetaan ja tehdään muistiinpanoja. Luetaan luonnon loputonta tietokirjaa.
Kevään ensimmäinen muurahainen oli lapsena nähtävyys. Sitä ihmeteltiin, se houkuteltiin sormelle ja sille tuotiin kidesokeriakin. Meillä lapset juoksevat ikkunaan aina, kun naapurin kissa hiipii pihan laidalla, siili köpöttelee iltakävelyllä tai lintulaudalle ilmestyy uusi ruokailija. Lapset ovat luonnostaan luonnontarkkailijoita. Ja he tarkkailevat myös meitä aikuisia.
Aikuisen onkin aika puntaroida omaa luontosuhdettaan – varsinkin nyt, kun pelkäämme punkkeja ja vihaamme itikoita. Ovatko öttiäiset oikeasti vihollisiamme? Jos pölyttäjiä ei ole, ei ole hedelmiäkään. Jos maassa ei möyri matoja, maa voi huonosti eikä tuota satoa. Jos ei ole hyönteisiä, eivät linnutkaan laulele, ja linnut taas pitävät tuhohyönteiset ja kotilot kurissa.
Me kaikki olemme kytköksissä toisiimme.
Pörriäiset temmeltävät
Elävä piha on myös eläinten piha. Tänä kesänä tutustumme eläimiin ja luomme pihapiiristämme luontoystävällisemmän. Työnnämme kätemme multaan ja telmimme luonnossa. Perustamme ötökkähotelleja ja luonnontilaisia alueita pihallemme. Hoivaamme perhosia istuttamalla lisää mirrinminttua, iisoppia, mäkimeiramia, kaunopunahattua ja maksaruohoa. Talven linnunruokinta-alue muuttuu pörriäisten temmellyskentäksi, ja pihapuiden linnuille riittää hyönteisiä ravinnoksi.
Empatia kaikkea elämää kohtaan kasvattaa empatiaa myös omaa itseään kohtaan. Kaikki hyötyvät.
Tutkitaan ja tunnistetaan
Retkeillään lähiluontoon ja tehdään piipahduksia pihalle. Keitä asustaa kiven alla, entä puiden latvoissa? Tarkkaillaan mönkivää matoa, oksilla loikkivaa oravaa, lentävää leppäkerttua ja laulavaa lintua.
Maatumiskoe
Perustetaan komposti tai haudataan maahan kokeiluluontoisesti jätteitä: esimerkiksi munan- ja appelsiininkuoria, talouspaperia, puurontähteitä ja muovikäärettä. Merkitään kokeilualue ja tutkitaan tuloksia jonkin ajan kuluttua: Mikä voittaa maatumiskisan? Millaisia ötököitä jätteen seassa vilistää? Miksi roskia ei saa heittää luontoon? Kokeen päätyttyä kerätään pois maatumattomat jätteet ja viedään ne seka- tai bioroskiin.
Ötökät lähikuvassa
Otetaan pihalle valkoinen lakana ja suurennuslasi tai kamera. Asetellaan lakana puun tai pensaan alle, ravistellaan oksia ja vartta. Millaisia otuksia lakanalle tipahtaa? Otetaan ötököistä kuvia ja katsotaan niitä kotikoneelta suurennettuna.
Havainnot talteen
Hankitaan vihko, johon kirjoitetaan ja piirretään havaintoja, ja jonka väliin kootaan vaikka linnunsulkia ja prässättyjä kasveja. Talvella on hauska muistella kesää vihkoa lukien.
Tiedostetaan ja varaudutaan
Mistä tunnistat ampiaisen, mehiläisen ja kimalaisen? Mitä pitää tehdä, kun ampiainen pistää? Mitkä muurahaiset purevat? Miltä punkki näyttää ja miten se poistetaan iholta? Luonnossa liikkuvan pitää osata varautua myös pistoksiin ja puraisuihin.
Suojataan ja vaalitaan
Tarjotaan varjoa, suojaa sekä ruokinta- ja pesäpaikkoja ötököille, perhosille, linnuille ja pikkunisäkkäille.
Ötökkähotelli
Nikkaroidaan hyönteishotelli. Siihen tarvitaan puinen kehikko ja erilaisia luonnonmateriaaleja, kuten kuivia oksia, olkia, heinää, neulasia, käpyjä ja kariketta. Etuseinäksi kiinnitetään kanaverkkoa nitojalla. Hotelli sijoitetaan paikkaan, johon aurinko ei paista suoraan.
Tilaa luonnolle
Jätetään osa pihasta luonnontilaiseksi. Annetaan puiden lahota rauhassa ja oksien tuoda suojaa kaikenlaisille eläimille. Lahoava puu tarjoaa tilaisuuden oppia ekosysteemistä pienoiskoossa. Se antaa ruokaa hyönteisille, joista puolestaan tulee lintujen murkinaa.
Palatkaa, perhoset!
Houkutellaan perhosia ja pörriäisiä istuttamalla mesikasveja esimerkiksi keittiön ikkunan taakse pihalle tai parvekelaatikoihin. Valitaan eri aikoina kukkivia kukkia, jotta mettä on tarjolla keväästä syksyyn.
Lomakylä linnuille
Tarjotaan linnuille vettä kylpemiseen ja juomiseen. Seurataan, keitä maauimalassa käy virkistäytymässä. Esimerkiksi rastaat saattavat kylpeä useita minuutteja. Vesi kelpaa oravillekin. Linnut pitävät myös risuaidoista, pensaista ja puista, joissa niillä on suojaisat oltavat. Pönttöjä voi rakentaa ja ripustaa minä vuodenaikana tahansa.
Siilin huoltoasema
Tarjotaan siileille vettä ja liuotettua kissan- ja koiranruokaa, purkkiruokaa, rouhittuja maapähkinöitä tai kypsennettyä kalaa matalasta kupista. Ruokinnan voi aloittaa keväällä, mutta se tulisi keskeyttää kesä–heinäkuuksi.
Kurkkaa kanalaan!
Porvoolaisen omakotitalon pihalla asustelee viisi kanaa. Kanat ovat tuoneet perheen arkeen paitsi lähiluomumunia myös paljon riemua ja eloa. Kotieläimet ovat opettaneet lapsille vastuuta ja näyttäneet, mistä ruoka tulee.
Teksti: Merja Forsman
Teksti on julkaistu Martat-lehdessä 3/2018