Kevät on suuri tutkimusmatka

Nyt luonnossa tapahtuu. Joka päivä näkyy ulkona jotakin uutta. Ikkunalaudalle viritellään viljelmät, joista kenties saadaan taimia pihalle istutettavaksi.

Viimeistään kevään valo ja lämpö herättävät jokaisessa piileskelevän ulkoilmaihmisen, ja mikäs sen parempaa. Ulkona liikkuminen kehittää lapsen fyysisiä taitoja. Metsät, puistot, rannat ja kalliot tarjoavat erinomaiset maastot retkeilyyn, tarpomiseen ja patikointiin. Lapsi harjaantuu huomaamattaan liikkumaan monipuolisesti. Kiipeily, hyppääminen, juokseminen, erilaisten ulkoiluvälineiden ja työkalujen käyttäminen ovat tärkeitä taitoja. Lapsi oppii tekemällä, ja taidot luovat turvallisuutta.

Ihan vielä ei kasvimaalle pääse mönkimään, mutta valmistelut voi aloittaa ikkunalautaviljelmillä. Valon lisääntyessä on otollinen hetki kylvää siemeniä ja seurata niiden kehittymistä kasviksi.

Lapset ovat luontaisesti kiinnostuneita tekemään itse ja oppimaan kokeillen. Anna lapselle vastuuta, mutta älä jätä häntä yksin viljelysten kanssa. Into lopahtaa, jos ensimmäinen yritys epäonnistuu.

Kun lapsi tekee itse ja onnistuu, hänen itseluottamuksensa kasvaa. Kevät on kasvun aikaa. Kasvetaan yhdessä luonnon kanssa!

Ulkona turvallisesti

Oppiakseen liikkumaan luonnossa turvallisesti lapsi tarvitsee aikuisen ohjausta. Pientä lasta ei saa jättää valvomatta pihalle. Lapsi ei osaa vielä arvioida etäisyyksiä oikein, ja rajojen ja taitojen kokeilu voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Tutkikaa leikkialue yhdessä ja luokaa omat ulkoilusäännöt: mihin asti saa mennä ja mitä saa tehdä.

Pihan ja puistojen kasveissa on myös myrkyllisiä lajeja. Opeta lapsille, että niitä ei saa edes leikin varjolla laittaa suuhun.

Yhdessä

Kerro lapsille, että pienimmänkin siemenen sisällä on uuden elämän alku. Siemen tarvitsee ravintoa, vettä, valoa ja hoivaa, jotta siitä kasvaa taimi ja taimesta vahva kasvi, joka aikanaan puhkeaa kukkaan tai tuottaa satoa. Tämän ihmeen todistamiseen riittää istutuslaatikko, parvekeruukku tai kukkapurkki ja multaa sekä muutamia kukkien, yrttien tai vihannesten siemeniä. Taimet voidaan aikanaan siirtää ulos: kasvimaahan, parvekkeelle, vuokrapalstalle, viljelylaatikkoon.

Suunnitellaan ja puuhataan

Suunnitellaan yhdessä, mitä siemeniä tänä vuonna kylvetään. Helppoja ja turvallisia ovat muun muassa kehäkukka, samettikukka, auringonkukka ja köynnöskrassi. Jättimäiset auringonkukat ja pikkuruiset syötävät orvokit herättävät mielikuvituksen. Syötävistä kasveista kannattaa kokeilla vaikka avomaankurkkua, salaattia, ruohosipulia, porkkanaa ja papuja. Joitakin taimia voi hankkia valmiina ja osan kasvattaa itse siemenistä alkaen. Isoista taimista saa heti iloa, mutta itse kylvettyjen kasvien vaiheita on hauska seurata.

Valmisteluja
Tehdään kylvökalenteri ja askarrellaan taimille purkit.

Kisaillaan
Järjestetään kasvukisat: Mitkä siemenet itävät ensimmäiseksi? Millä ikkunalla taimet kasvavat nopeimmin?

Linnunpönttö
Linnunpönttöjen rakentaminen on hyödyllistä ja hauskaa. Pöntöillä voi pihapiiriin houkutella lintuja, joiden elämää pääsee näin tarkkailemaan lähietäisyydeltä.

Pihaleikit
Mitä sinä leikit lapsena? Mitä leikittiin vanhempiesi ja isovanhempieni lapsuudessa? Mitä nykylapset leikkivät? Opetetaan ja opetellaan. Katso vinkkejä leikkeihin myös perinneleikit.fi:stä.

Tarkkaillaan ja tunnistetaan

Puut ja pensaat
Piha, puistot ja metsät, kaikki lähitienoot, tarjoavat paljon mahdollisuuksia opetella kasvien tunnistamista. Helpointa tunnistaminen on tietysti kesällä, mutta puut ja pensaat voi opetella nimeämään myös talviasussaan, lehdettöminä.

Kasvikierros
Tarkkaillaan kasveja ja tehdään muistiinpanoja: Mitä kasveja kotikulmillamme kasvaa? Mitkä kurkkaavat ensin mullasta ja millaisissa paikoissa? Tuikataan muutama siemen kävelyreitin varrelle ja seurataan, mitä tapahtuu.

Linturetki
Tehdään reissu lintutornille, rantakalliolle tai korkealle mäelle. Pakataan mukaan lintukirja, kiikarit, lämpimät vaatteet ja eväät. Tiiraillaan paluumuuttajia. Kuunnellaan linnunlaulua kalliolla, rannalla, metsässä ja pihapiirissä. Mikähän laji on kyseessä?

Fakta

Pia Smedsin väitöstutkimuksen Ruokakasvatus – kestävyys, ruoka ja oppiminen (Oulun yliopisto 2017) mukaan yli kolmasosalla alakoululaisista on virheellinen tai olematon käsitys ruoantuotannosta ja ruoan reitistä ruokapöytään. Tehokasta ruokakasvatusta on kasvattaa syötäviä kasveja ja valmistaa ruokaa itse.

Teksti: Merja Forsman
Teksti on julkaistu Martat-lehdessä 2/2018