Tunnista, miten voit lisätä omia voimavarojasi.

Oman kodin varautumisvarastoon on hyvä lisätä henkisen hyvinvoinnin ja kriisikestävyyden taitoja. Näitä taitoja tulee vahvistaa läpi elämän, jotta erilaiset elämäntilanteet eivät kuormita mieltä liikaa. Arjen rutiinit ja itselle mieluisat asiat luovat turvaa, johon voi varata myös raskaampina ajanjaksoina. Luotettava yhteisö myötäelää ja tuottaa iloa moninaisina hetkinä. Marttamaiset tekemiset ruoanlaitosta käsitöihin ja puutarhanhoitoon ovat palauttavia arjen rutiineita.

Kaksi käsiparia halaa puuta sen takaa. Alempien käsien ympärillä ovat villapaidan hihat. Taustalla on metsikköä ja lisää puita.
Kestävä arki. Martat-lehti 3-2021, kuva:shutterstock

Omasta henkisestä jaksamisesta ja kriisinkestävyydestä huolehtiminen parantaa yksilön toimintaedellytyksiä ja lisää tekemisenvoimaa haastavissa tilanteissa. Henkisen hyvinvointia ja kriisinkestävyyttä rakennetaan arjessa. Tasapainoisuus ja riittävät voimavarat parantavat jaksamista myös kriisien keskellä.

Resilienssillä tarkoitetaan muutosjoustavuutta, ketteryyttä tai kimmoisuutta, joka mahdollistaa palautumisen elämän vaikeissa hetkissä. Se on aktiivista suhtautumista elämän haasteisiin sekä kykyä pärjätä arjen yllättävissä tilanteissa. Omaa resilienssiä voi kehittää läpi elämän. Sen toimintaperiaate on sama kuin minkä tahansa muun sietokyvyn kohentamisessa. Pikkuhiljaa eriasteisten vastoinkäymisten myötä ihmisen toimintakyky palautuu jouhevammin suuremmissakin kriiseissä.

Paineensietokyky on vakautta, johon yhdistyy sopivassa suhteessa joustavuus. Paineen alla toimiminen kasvattaa toleranssia paineensiedolle. Ihmisille on ominaista palautua negatiivista kokemuksista. Mieli on perusluonteeltaan selviytyjä. Ikävienkin tilanteiden keskellä ihminen muistaa ja usein keskittyykin positiivisiin asioihin. Elämä ei voi olla täyttä onnea kokoajan, vaan hyvä arki koostuu kohtuullisuudesta: riittävästi onnellisia tunteita ja voimavaroja. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, joten henkinen ja fyysinen jaksaminen kulkevat rinnatusten toisiinsa vaikuttaen.

Normaaliaikana resilienssiä parantaa:

  • Ihmisten keskinäinen luottamus ja yhdessä oleminen.
  • Sellaisten asioiden tekeminen, jotka ovat itselle mieluisia ja vievät ajatuksia arjesta.
  • Ympäröivän maailman järkiperäinen ja positiivissävytteinen tarkastelu.
  • Syy-seuraussuhteiden huomaaminen, joiden ymmärtämistä auttaa tiedon palastelu pienempiin kokonaisuuksiin.
  • Henkistä hyvinvointia ja jaksamista tulee tarkastella sekä analysoida, jotta tietää, mihin asioihin oma energiaa on hyvä keskittää.

Näiden vinkkien avulla kerrytät mielen kotivaraasi:

  • Pysy päätöksissäsi.
  • Kohtaa haastavat tilanteet, se on oman jaksamisen kannalta rakentavampaa kuin selän takana jupina.
  • Muista rutiinit – arjen tutut asiat – ne auttavat palautumaan.
  • Hakeudu omien lähi-ihmistesi seuraan. Myötäelämisessä on voimaa, eikä aina edes tarvitse sanoa mitään, vaan hiljaa läsnä oleminen on riittävä.
  • Rajaa ja säätele asioita, joita jaat itsestäsi muille ja anna toisten tehdä samoin.
  • Tee itsellesi ja lähi-ihmisillesi hyvää puhumalla ajatuksistasi ja tunteistasi.
  • Nauti liikunnasta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
  • Tule sinuiksi niiden osatekijöiden kanssa itsessäsi, joihin et voi vaikuttaa.
  • Tartuta myönteisiä tunteita kielteisten sijaan.
  • Nauti omannäköisestä elämästäsi.
  • Anna toisten nauttia heidän elämästään arvottamatta tai kommentoimatta.

Resilienssin vahvistamista marttamaisina käytännöntekoina

Käsityöt, leipominen, ruonlaitto ja puutarhatyöt auttavat vaikeiden tunteiden käsittelyssä, maadoittavat ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Pidä kiinni marttailusta sekä marttaporukastasi.